Meillä rouva ajaa Anttolasta Mikkeliin töihin; 25 km sivu. Jos on työmaalla mahollisuus ladata auto, tuohon säännölliseen käyttöön taitais jo nykysähköauto olla sopiva. Muussa käytössä meillä aika ussein tarvii hakea tuolta Mikkelistä vaikka rautakaupasta tai motonetistä jotain, ja sillon pittää vielä päästä samoilla lämpimillä takasin. 50 km, ja pitäs mennä talvipakkasellakin ja kabiini lämpimänä, eli aletaan jo olemaan siinä ja siinä nykyvehkeillä. Ja sitäpaitsi tuo rouvan töissäkäyntikin loppuu kohtsiltään.
Siis oikeesti, esimerkiks entinen kiija - tiiseli - meni tankillisella tuhatkin kilsaa, tai aika lähelle ainakin. Tankkaaminen kestää pari minuuttia, ja taas matka jatkuu. Polttoaineen jakelupaikkoja on vieläkin melko hyvin tien varsilla. Lämmintä tullee kabiiniin suunnilleen sivutuotteena, kulutusta lisäämättä, kylmän tekeminen kesällä vähän lissää kulutusta. No, nykysellä bensapelillä jääp 700 - 800 km:in tankkausvälit, vaan vielä sekkii lyöp tään päivän sähköautot ällikällä.
Kustannuserosta suuren osan tekkee verotus, mikä voip yhellä päätöksellä olla jottain ihan muuta ko nyt; tietysti mihin hyvänsä suuntaan. Mutta aika paljon pittää tekniikan tai hintasuhteitten muuttua, ennenko pelkkä sähkö houkuttais. Nykyhybridiä pitäsin jopa harkitsemisen arvoisena, sen näennäisestä järjettömyydestä huolimatta. Nää pohinnat siis puhtaasti oman talouden kannalta, miettimättä hitustakkaan mittään viherpiiperrystä ja sitä millä se sähkö tehhään. Siis töpselistähän se tulee, mutta siihen töpseliin se pittää jostakin ens syöttää, mitä ei aina oikein tunnuta ymmärtävän, niiko tuossa jo Jouko pohti.
Mutta käsin veivattavaan drillikkaan tai polttomoottorikäyttöseen poraan siirtymistä en oo ees harkinnu, kyllä Makita on hyvä. Jos voimat hupenee, ettei talven takkapuut synny pokasahalla, vois siihenkin olla Makitan akkukäyttönen sähkösaha aika kova juttu, ei tarviais johon kanssa turata; toinen mahollisuus on ostaa ne pari mottia vuodessa kylän halkokauppiaalta sahattuna, pilkottuna ja liiteriin pinottuna... Siimaleikkuri jo on Makita, ja samoilla akuilla kaikki; pora, mainittu ruohikon viimeistelijä ja kulmahiomakone (pit kerran muutama naula katkasta semmosesta paikasta mihin ois pitäny olla mahottoman pitkä roikka...). Trialmoottoripyöriäkin saap jo ihan kyvykkäitä sähkömoottorilla; niillä vois ajaa talvella hallissa eikä vaatteet haisis kakstahille, vaan sellasta ei taija enää tarvita.
Eli kyllä akkukäyttösille laitteillekin paikkansa on, ja luultavasti tulevaisuuvessa entistä enemmän. Ei kannata Kovasiininkaan kovasti vannoa, voip olla se päivä vielä eessä?
jv
