Kirjoittaja Aihe: Muisteluita ensimmäisestä moposta  (Luettu 14123 kertaa)

Maaliskuu 08, 2023, 23:23:18 ip
Vastaus #30

Reijo Myllymaa

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 14
 
 
Ulkonäön ja jousituksen ”tuotekehittelyä”.
 
 
 Zynyn ulkoinen olemus oli nuoren finninaaman mielestä selvästi ”pappamainen”. Käsitys maastoajoon tarkoitetun motskarin ulkonäöstä oli jo tiedossa. Toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi oli siis ryhdyttävä. Polkupyörän kohtalona oli joutua ”elinluovuttajaksi” pitkän satulan ja scramblistangon suhteen...
 Etulokariksi oli sen aivan karsean, ison peltisen tilalle löytynyt Solifer Speedin siro ja kevyt alumiinien. Mutta jotain vielä puuttui? Eturengas on vieläkin liian lähellä sitä lokaria..?  Joustomatkaa on siis lisättävä, että ainakin edes jotenkin näyttäisi Greevesiltä…
 Alan miehet taas tietävät, miltä Greeves näytti? Jos ei, voi aina kysyä kuukkelilta.
 Ongelman ydin oli Zynyn alkuperäiset, peukalon vahvuiset ja mittaiset etuhaarukan jouset.  Apua joustomatkan lisäämiseen löytyi ilmakiväärin jousesta. Siitä katkaistiin vähintäänkin riittävän pituiset vieterit. Vipuvarsien liikevaran kasvattamiseksi täytyi niiden kotelosta sahailla alumiinia ”vähän” pois. Iskunvaimentimien tarkoitusta ja merkitystä ei vielä tässä vaiheessa ymmärretty..
 Kuljettajan terveyttä vaarantavat elementit olin siis onnistunut Zynyyn rakentamaan. Kulkunopeus olikin jo kunnossa, lisättynä pitkillä joustoilla, ilman iskunvaimennusta..
 
 

Maaliskuu 10, 2023, 20:11:14 ip
Vastaus #31

Reijo Myllymaa

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 14
 
 
Loppuelämäni kokoinen koeajo..

 
 Silloinen Pälkäneentie oli sorapintainen ja aika mutkainen. Eikä sillä ajamiseen oikeastaan lupaa vielä ollutkaan. Ikä ei vielä riittänyt. Mutta lähistöllä oleva laaja peltoaukea suorine peltoteineen tarjosi temmellyskenttää aika mukavasti. Peltojen salaojitus teki vasta tuloaan, joten aukeaa risteilivät isot valtaojat. Sillä pitkällä suoralla oli ainakin pari puista siltaa, jotka olivat noin parikymmentä senttiä alempana, kuin muu peltotien pinta.
 Hyväkulkuisella Zynyllä, pitkine joustoineen, ei tarvitse siis enää kaasua löysäillä sillan kohdalla.
 Melkoinen yllätys vain oli, että vastapattiin tömäytys linkosi Zynyn suunnilleen maata kiertävälle radalle. Laskeutuminen takaisin maan pinnalle ei ollutkaan sitten enään mitenkään hallinnassa. Mukkelis-makkelista kierien laskeuduin tien viereiseen, pienempään ojaan. Rytinän lakattua oli pönttö aivan sekaisin..
 Missäs Zyny? Se kuitenkin lähistöltä, lievästi vammautuneena löytyi. Mutta reikäpäisen kuljettajan vasemmassa olkapäässä oli vihlova kipu. Vasen käsivarsi retkotti velttona alas. Ylösnoston yritys ei tuota muuta, kun lisää kipua. Kyynärvarsi sentään totteli jotenkin komentoja. Kylläpä vaan ketutti..
 Positiivisiin huomioihin kannattaa aina kuitenkin tarttua, isommankin katastrofin keskiössä.
 Huomasin että oikea, kaasukäsi jäi vielä ehjäksi. Sain kammettua ajokuntoisen Zynyn jotenkin takaisin pyörilleen ja poljettua sen käyntiin. Nilkutin sitten tuskissani kotiin.
 Hieman kiukkuinen, mutta samalla huolestunut äitini, kuljetti minut oitis Hämeenlinnan keskussairaalaan. Ilman mitään röntgeniäkin, tohtori totesi heti että solisluu on poikki. Käsivarsi vain kantositeeseen ja vahvasti karrikoitu ohje oli: ”Istu odottamaan kuusi viikkoa, kyllä se luutuu siihen sitten kiinni takaisin aikanaan...”
 
 
 Tämä saksalaisen insinööritaidon näyte, Zyny Viisysi opasti minut siis koko loppuelämäni kestävälle tielle parissakin eri aiheessa.
 Niin tekniikan kanssa turaamiseen, kuin myös oman ”runkoni” jatkuvaan parsimiseen ja paikkaamiseen..
 
 
 Muisteli eläkeläinen, kylmän raudan seppä,
 Repa

Maaliskuu 16, 2023, 07:45:24 ap
Vastaus #32

Martti Törmä

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1369
Meille ensimmäinen mopo tuli vuonna 1976, olin silloin 12-vuotias ja vanhempi veli 13.
Mopo oli Ducati 55. Meillä tehtiin silloin rakennustöitä ja naapurustosta oli isäntiä hommissa. Yksi näistä naapureista kävi Ducatilla rakennuksella.
Mopo oli meidän mielestä superhieno verrattuna jokapäiväisiin Pappatuntureihin ja Exportteihin.
Naapuri huomasi kiinnostuksemme ja ilmoitti että kyllä se myynnissä on. Isämme ei moposta halunnut maksaa yhtään mitään, mutta naapurilla oli kova tarve traktorille ja meillä oli täysin käyttöä vaille jäänyt Zetor 25A. Joten vaihto suoritettiin päittäin, raha ei vaihtanut omistajaa.
Typerä kauppa sinänsä, mutta isäni oli luonteeltaan sellainen että nopeita ja joskus äärimmäisen hölmöjä kauppoja.
Mopo joutui heti meidän kovaan käyttöön ja kaikenlaisia rikkoutumisia alkoi tulemaan hyvin nopeasti. Parin seuraavan vuoden aikana tuli kaikenlaisia erilaisia mopoja, joten Ducati jäi puolikuntoisena autotallin perälle. Vuonna -80 mopo annettiin äidin veljelle, hän purki mopon kappaleiksi ja osat ovat hävinneet jo aikaa sitten. Zetorin kohtalo ei ollut kummoisempi, traktorilla kynnettiin perunamaata kun takarengas tyhjeni. Kone jäi niille sijoilleen varmaan vuodeksi ellei kahdeksi, romukauppias sen siitä sitten vei, täysin käyntikuntoisen traktorin. Siihen aikaan ei vanhaa mopoa tai traktoria pidetty yhtään minään.

Maaliskuu 28, 2023, 08:23:19 ap
Vastaus #33

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2487
Hyvää tarinaa oli kyllä Reijolta.

Minulla ei ollut penskana mopoa. Serkulla sellainen oli, nimittäin Suzuki PV, ja sillä muutaman kerran vähän ajoinkin. Jalat eivät vain yltäneet maahan saakka niin ajot jäivät vähiin. Eikä se serkku tietenkään olisi sillä paljon malttanut antaa minun ajaakaan. Sen sijaan pulkkaa ja rattikelkkaa sen perään laitettiin talvisin ja ajeltiin peltoteitä edes takaisin kaasu pohjassa, ja se oli hyvää hommaa.

Joitain vuosia myöhemmin innostuimme kaverin kanssa mopoista ja kaveri sellaisen sai hankittuakin. Isänsä toi jostain puoliautomaattisen, jäykkäperäisen Monkeyn. Myöhemmin hän hankki Helkama AX:n, joka oli aina hajalla. Minulla ei vanhemmat millään suostuneet, että taloon tulisi mopo ja niinpä se jäi hankkimatta. Sen sijaan kitaran ostossa avittivat ja sen myötä se mopokin jäi mielestä. Myöhemmin meillä soittopojilla oli mopopoikien kanssa jonkin sortin vastakkainasettelua. Ne eivät tykänneet meistä eikä me tykätty niistä. Tämähän ei tosin mopoihin sinänsä liittynyt ja meidänkin kosketinsoittaja ajeli kyllä Tunturilla aina kylille matkan takaa.

Muutaman vuoden päästä mopot alkoivat taas keveästi kiinnostaa. Siis siinä joskus 16-17-vuotiaana. Hankkimatta se silloinkin jäi kun liikenevät rahat käytin soittokamoihin. Mutta ajeltiinpahan kuitenkin kaverin sekasikiöllä silloin tällöin. Kertaalleen tuli virkavallankin kanssa ongelmaa, mutta onneksi olin silloin juuri täyttänyt 18, joten tieto siitä ei kulkenut vanhemmille saakka. Jonkin verran oli kaljaa kiskottu. Kaupungin kupeessa iltaa vietimme ja kävimme rantatiellä ajelemassa. No siinä sitten tien päässä kääntyessä justiinsa sattui poliisi ajamaan ohi ja kypärätön, kilvetön ja valoton mopoilija otettiin kyytiin. Asemalla käytiin tarkkuusalkometrillä puhaltamassa, riittävän vähän puhallettiin ja siitä edettiin sitten jatkamaan illanviettoa sakkolapun kanssa ilman mopoa. Harmitti, mutta taisi kaveria harmittaa vielä enemmän.

Myöhemmin opiskelin yliopistossa. Muutin silloin nykyisen vaimoni kanssa naapurikuntaan, josta vuokrasimme puoli-ilmaisen vanhan murjun. 24 tai jotain taisi olla ikää, ja muistan joku aamu katsastelleeni krapulaisena vanhoja moottoripyöriä ja mietiskelleeni, että joskus tarttis tuollainen hommata. Sivuvaunu-Uralin ulkonäkö ja halvat hinnat innosti, mutta jos pyörään olisikin ollut rahat hankittavissa, niin moottoripyöräkorttiin siihen päälle ei oikein taipunut. Mutta mopoa saisin kyllä ajaa. Niinpä aloin laskeskella bensan ja linja-autolippujen hintoja, ja totesin mopon ostamisen olevan paitsi mahdollista, myös varsin järkevää. Museoalaa opiskelevana ja vanhasta romusta pikkupojasta asti kiinnostuneena en halunnut uutta mopoa. Muutaman kuukauden päästä ostin 1960-lukuisen Jupiter Sportin. Eräs kavereista - sellainen teininä mopon omistanut - totesi, että jokaisen miehen elämään kuuluu mopovaihe. Toisilla se vaan tulee vähän jäljessä.

Ja eihän siinä. Useimmilla on siinä vaiheessa jo moottoripyörä, mutta olin kyllä Jupiteriin tyytyväinen. Sen kanssa (ja tien toisella puolella olevan pyöräliikkeen vanhan äijän sekä Vmpk:n keskustelupalstan avustuksella) aloin vähän kerrassa opetella sen huoltoja. Esitin runsaasti tyhmiä kysymyksiä, joihin sain hyviä vastauksia. Paljon tuli ajeltua. Yliopisto-opiskelu oli mukavan vapaata hommaa, ja niistä sai paljon järjesteltyä vapaita keväisiä iltapäiviä käytännön museo-opiskeluun, eli maalais- ja metsäteiden koluamiseen. Useamman vanhan sillan, hylätyn ladon, autiotalon ja muun rakennelman luona tuli vierailtua kameran ja kahvinkeittovehkeiden kanssa tutustumassa kansanomaiseen tai muutoin vanhaan rakennustekniikkaan. Sittemmin jatkoin samoja puuhia IC:n kanssa ja mopo jäi telakalle. Koneessa oli vähän jotain ja se jäi korjaamatta.

Nyt olen taas opiskeluhommissa, rakennusrestaurointia tällä kertaa. Opiskelijamainen budjetti on päällä ja ikkunarestaurointipisnekset aluillaan. Tarvetta ajella verstaan ja asunnon väliä. Bensan hinta on runsas, josta syystä en katso järkeväksi ajella vanhalla Saabilla (n. 8l/100km) 50km väliä. Niinpä ajatuksena on laittaa taas Jupiter kuntoon. Vajaan pari litraa satkulla vie ja mikäs siinä kevätaamuna maisemareittiä ajellessa. Yleensäkin valitsen reittini pikemminkin ajonautinnon kuin ajoajan mukaan, eikä puolisen tuntia pidempi ajoaika haittaa. Kelpoja vehkeitähän ne on, mopot nimittäin.
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Maaliskuu 29, 2023, 20:24:34 ip
Vastaus #34

JyrkiKuurasuo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11
Kiitos Repan hyvästä tarinasta.

Toukokuu 02, 2023, 01:13:45 ap
Vastaus #35

Jorma Mitro

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 765
  • Mercedes-Benz GLC Coupe 400d --22

Oli vuosi -60 kun äiti osti minulle kovan kinuamisen jälkeen käytetyn Zyndapp Combinetten. Se oli isolamppuinen ja kuivalla kytkimellä luultavasti vm-58.
    Päätimme lähteä Mustakallion veljesten kanssa telttailemaan Kytäjälle ja veturina toimisi Zyny. Ajoimme kukin erikseen Kytäjäntielle Helletorpan kohdalle jossa Zyndappin takatelineeseen sidottiin köysi ja se kiinnitettiin polkupyörän ohjausakseliin. Tämän pyörän takatelineestä toinen köysin toisen polkupyörän ohjausakseliin. Sitten vähän polkupyörille alkuvauhtia ja vetourakka alkoi. Tie oli varsin hyväpintainen hiekkatie vailla mäkiä. Koville joutui mopo mutta niin vain selvittiin Kytäjälle parin jäähdyttelytauon jälkeen.
   Pystytimme teltan Suolijärven pohjoisrannalle Kytäjän puoleiseen päähän lähelle kapearaiteista rautatietä. Yö oli pimeä ja lämmin elokuun yö. Meitä vähän pelottikin kun hiirenhiljaa kuuntelimme jokaista metsän risahdusta ja rasahdusta. Seuraavana aamuna löysimme telttapaikan läheltä ruuhen airoineen jolla soutelimme ja virvelöimme ilman kalan kalaa. On se kumma järvi tuo Suolijärvi kun en myöhemminkään koskaan saanut mitään.          Sää muuttui sadetta enteileväksi ja päätimme lähteä kotimatkalle. Otin Zyndappin vadelmapensaan suojista johon olin sen jättänyt hiukan piiloon ja kakkonen päälle ja kytkin pohjaan ja polkaisu. Se oli käynnistysproseduuri tuossa mallissa. Hyvin lähti käyntiin mutta kauhea kolina ja klämpätys ketjusuojasta kuului. Lähempi tarkastelu paljasti että ketjut oli joku katkaissut.
   Nyt osat muuttuivat ja polkupyrät joutuivat vetovastuuseen. Jokainen vuorollaan sai huilia Zynyn selässä tihkusateessa. Kotiin päästiin näinkin. Jälkeenpäin olen miettinyt kuka ketjut katkaisi, olisiko ollut Kytäjän kartanonherra itse? Tiedossa oli että kovin karsaasti katsoi kaikkia aluella liikkuvia vieraita. Tästä saimme esimerkin kun Hyväkän häirikköveljekset ja kaverinsa ammuttiin telttaansa Kytäjän länsirannalla Kaalimaannokassa -71. Samaisen kartanonherran tapasin silmästä silmään -66 kun olin silloisen tyttöystäväni kanssa juhannusaattona telttailemassa samaisen Suolijärven toisessa päässä. Meillä oli lähes tuliterä Yamaha YG1 80cc mutta se on taas toinen juttu.

Toukokuu 18, 2023, 12:17:51 ip
Vastaus #36

Juho Karko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 302
Eka mopo oli 13 vuotiaana Miele 1959 Sahcs  moottorilla siitä.asti ajeltu vanhoilla romuilla
Länsi Saksalaisella alotin sit tuli itä blokin laitteet Britit Jenkkit ja sen jälkeen Saksalaiset 1945 vanhemmat
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 18, 2023, 12:19:57 ip kirjoittanut Juho Karko »
Harley-Davidson 1200 U ´37
DKW SB 500 `37
NSU OSL 351 `38
NSU OSL 501 '39
NSU OSL 351 '39
DKW NZ 350 `42
Zundapp KS 750 `44
BMW R 35 ' 49
Ariel Square Four MK 2 1000 `54
Ariel Square Four MK 2 1000 '56
Royal Enfield Scrabler Bullet 500 '56
Triumph 6T Thunderbird 650 ´59
Triumph Trident T150 750 '69

Toukokuu 19, 2023, 17:47:29 ip
Vastaus #37

teuvo venäläinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 633
Olin tsupparina eräässä rautakaupassa ja niistä palkkarahoista säästin vuoden verran ja kevät talvella 1965 sitten tilasin Tunturi Sportin,sen aivan uuden mallin.Taisi olle maaliskuun loppua kun se sitten tuli paikalliseen urheiluliikkeeseen ja minusta tuli ylpeä mopopoika.Vähän aikaa ajeltiin kaikessa rauhassa mutta muutaman kuukauden jälkeen ohjaustanko vaihtui vanhaan malliin ja kipparasarvet laitettiin naulaan.Sitten kolmetoistapiikkistä eturattaaksi ja -61 Papan kaasutin mutkakaasarin tilalle.Näillä eväillä saatiin kulkemaan jotain viittäviittä.Rautakauppaan tuli sitten Tunturi Lähetti ja sekös teki muista paikkakunnan läheteistä kateellisia.No,sportilla ajettiin sitten vähän tytöissä ja tulihan paikkakunnan soramontut kovin tutuiksi.Pari vuotta taisi mopo minulla olla kun sitten menin ja myin sen pois kevytmoottoripyörä mielessä.Ja se onkin sitten kokonaan toinen stooori.

Toukokuu 20, 2023, 13:17:42 ip
Vastaus #38

Johan Kosunen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1544

Oli vuosi -60 kun äiti osti minulle kovan kinuamisen jälkeen käytetyn Zyndapp Combinetten. Se oli isolamppuinen ja kuivalla kytkimellä luultavasti vm-58.
    Päätimme lähteä Mustakallion veljesten kanssa telttailemaan Kytäjälle ja veturina toimisi Zyny. Ajoimme kukin erikseen Kytäjäntielle Helletorpan kohdalle jossa Zyndappin takatelineeseen sidottiin köysi ja se kiinnitettiin polkupyörän ohjausakseliin. Tämän pyörän takatelineestä toinen köysin toisen polkupyörän ohjausakseliin. Sitten vähän polkupyörille alkuvauhtia ja vetourakka alkoi. Tie oli varsin hyväpintainen hiekkatie vailla mäkiä. Koville joutui mopo mutta niin vain selvittiin Kytäjälle parin jäähdyttelytauon jälkeen.
   Pystytimme teltan Suolijärven pohjoisrannalle Kytäjän puoleiseen päähän lähelle kapearaiteista rautatietä. Yö oli pimeä ja lämmin elokuun yö. Meitä vähän pelottikin kun hiirenhiljaa kuuntelimme jokaista metsän risahdusta ja rasahdusta. Seuraavana aamuna löysimme telttapaikan läheltä ruuhen airoineen jolla soutelimme ja virvelöimme ilman kalan kalaa. On se kumma järvi tuo Suolijärvi kun en myöhemminkään koskaan saanut mitään.          Sää muuttui sadetta enteileväksi ja päätimme lähteä kotimatkalle. Otin Zyndappin vadelmapensaan suojista johon olin sen jättänyt hiukan piiloon ja kakkonen päälle ja kytkin pohjaan ja polkaisu. Se oli käynnistysproseduuri tuossa mallissa. Hyvin lähti käyntiin mutta kauhea kolina ja klämpätys ketjusuojasta kuului. Lähempi tarkastelu paljasti että ketjut oli joku katkaissut.
   Nyt osat muuttuivat ja polkupyrät joutuivat vetovastuuseen. Jokainen vuorollaan sai huilia Zynyn selässä tihkusateessa. Kotiin päästiin näinkin. Jälkeenpäin olen miettinyt kuka ketjut katkaisi, olisiko ollut Kytäjän kartanonherra itse? Tiedossa oli että kovin karsaasti katsoi kaikkia aluella liikkuvia vieraita. Tästä saimme esimerkin kun Hyväkän häirikköveljekset ja kaverinsa ammuttiin telttaansa Kytäjän länsirannalla Kaalimaannokassa -71. Samaisen kartanonherran tapasin silmästä silmään -66 kun olin silloisen tyttöystäväni kanssa juhannusaattona telttailemassa samaisen Suolijärven toisessa päässä. Meillä oli lähes tuliterä Yamaha YG1 80cc mutta se on taas toinen juttu.

Oliko veljekset häiriköitä?
tää on kyllä viimenen itäpyörä jonka mä ostan...

Toukokuu 21, 2023, 16:45:22 ip
Vastaus #39

Jorma Mitro

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 765
  • Mercedes-Benz GLC Coupe 400d --22
Kyllä sellaisessa maineessa olivat ja varmaan joutuneet kartanonherran silmätikuksi. Kuulemma rikkoneet aitoja ja ajaneet karjaa metsiin ja päästäneet sikoja aitauksista, roskanneet ja miten nyt teini-ikäiset herrantertut vain osaavat. Tämä on lukemaani tekstiä, ei omakohtaista kokemusta. Olin jo silloin muuttanut Helsinkiin. Oikeudenkäyntikin oli eräänlainen farssi, tuomari asettui selkeästi kartanonherran puolelle. Kaikenkaikkiaan tämä Kytäjän kartanon historia on mielenkiintoinen tarina.

Toukokuu 21, 2023, 21:09:08 ip
Vastaus #40

Kari Tirkkonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1483
Piti oikeen tarkastaa sitäpä on tullu siinä suolijärven nurkilla jukolan viestissä 2010 vedettyä kakkospätkä keskellä yötä pimiässä vesisateessa todella hankala maasto, eka mopohan oli -70 tunturi sport kromitankki, jalkaatapit, swingi etuhaarukka ja kovakromipytty

Marraskuu 06, 2024, 09:20:28 ap
Vastaus #41

Jani Kaasalainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 826




[url=https://aijaa.com/W5x7MP]



   Tunturi Tiger

       Tavaratelineeksi tuli Suodenniemen kaatopaikalta pelastettu Honda PX:n tavarateline. Siinä oli niin pitkät kiinnikeraudat, että sen sai muotoiltua siten paikalleen, että heti penkin taakse tuli Mouhijärven kaatopaikalta pelastettu takaboksi (joku epäili, että oli oikeasti kai kameralaukku)  ja laukun taakse jäi vielä se varsinainen ritsin osuus käyttöön. Laukku luonnollisesti lätkittiin täyteen tarroja. Yksi tarroista oli sellainen, jossa luki ”piereskely kielletty”. Jokainen voi varmaan arvata kuinka hyvin se toimi....


Tein varastolla argeologisia kaivauksia ja löysin muinaiselta 1990-luvulta peräisin olevan artefaktin.







     

   
VARAOSIA MYYTÄVÄNÄ: www.janikaasalainen.fi
Lisää varaosia myytävänä: https://www.huuto.net/haku/sellernro/1218281