Muisteloita alkaa tää oleminen pääasiallisesti olemaan...
Ensimmäinen katsottu kisa on kuulopuheitten mukaan Imatralla Vuoksenniskan mäellä ajettu motocross, mutta sen tapahtuman muistot ovat pyyhkiytyneet omalta kovalevyltä johonkin. Sen sijaan Karhumäen urheilukentän ympäri kulkeneella motocrossradalla pidetyt kilpailut olen ehkä nähnyt kaikki, ja niistä jotain muistankin. Senkin, ettei niin tärkeää menoa ollut, että olisi väliin jäänyt tuo tapahtuma.
Imatranajot 62 - 86 olen jollakin tavalla katsonut myös kaikki, joissakin kisoissa järjestelyissäkin olin mukana. Noista kisoista yksi mieleenpainunut on se kisojen tauoilla rataa kiertänyt mainoskiertue; moottoripyöräbuumin innostamana eräs liikemies oli haalinut MV-Agustan maahantuonnin, ja ostanut mainospaikan tuohon taukokulkueeseen. Ajoin toisella noista MV-Agustoista kait perjantain harjoitusten keskellä olleessa kiertueessa. Lauantaina ja sunnuntaina olin jossain toimessa, eli osaltani tuo oli ainutkertainen kokemus. Poliisiauto veti letkaa renkaat ulvoen, ja siihen aikaan ei minulla ollut maantiemoottoripyöräilystä eikä asfaltilta juuri kokemusta, ja vauhti tuntui sairaan kovalta. Tiellä pysyin kuitenkin... ja niinpä voin kertoa olevani yksi niistä, jotka ovat Imatran suljettua rataa MV-Agustalla kiertäneet... Pöyryn Pekka, Soljan Simo ja Lallukan Pera siinä ainakin toimivat kuskeina minun muistini mukaan, ja Pera taisi ostaa sen toisen esittelypyörän itselleen.
Ensimmäinen kilpailu, mihin itse osallistuin, oli Imatran Lempukassa 1968 loppiaisena järjestetty jääratakilpailu. Luokka 175, ajokkina Husqvarna, vinopäänastat eli huimasti pitoa renkaissa. Kilpa-ajoa viimeiseen asti vastustanut isäni (kakspyöräisiä korjaamalla perheensä elättänyt mies) joulunpyhinä katsoi ja hieman muutteli pyörän sylinteriä, vähän testattiin jotain sytkän säätöä tai sellaista. Renkaat oli tehty kumikorjaamossa ensin päin peetä, pyörittelin nastat omien aivoitusteni mukaiseen asentoon. Kyllä minulla oli silloin vankka usko siihen, että pärjäisin silloisten osanottajien joukossa niinkin, että kaikilla olisi samanlaiset pyörät. Yhtä vankka on käsitykseni siitäkin, että jos pyörät olisi jaettu sille joukolle miten vain, se minun olisi aina tullut ensimmäisenä maaliin, ajoi sitä sitten kuka hyvänsä; oli sekä kulkua että pitoa renkaissa aika lailla enemmän kuin muilla. Osallistuin myös kuumaan lähtöön ainoana pienimmän luokan kuskina, enkä jäänyt siinäkään viimeiseksi... toisessa kisassa Konnevedellä oli jo tiukempaa vastusta 175-luokassakin, muuan Pentti Korhonen ensimmäisessä kilpailussaan voitti, tulin sielläkin heti toiseksi. Sen jälkeisistä kisoista on omalla kovalevyllä haalistuneempia muistoja, vaikka jonkun vuoden silloin 70-luvun taitteen aikoihin noissa ajelin, ja sitten taas tällä vuosituhannella jokamiesluokan trialeita.
Katsojana olen MM-crossia nähnyt Ruotsissakin, samoin Anderstorpissa RR-MM kisoissa olen ollut pari kertaa turistina Jukka Monton mukana, kun hän osallistui piikkiluokkaan. Yhden joukkue-MM trialin kävin Suomen joukkueen mukana Sveitsissä viime vuosikymmenellä. Seitsemänkymmentäluvulla muutamina vuosina kävin katsomassa melkein kaikki SM-motocrossit.
Ruskeasannalla olen ollut katsojana varmaan kymmeniä kertoja, ja pari kertaa ajamassakin jotain B-luokan kisaa. Niistä on mieleenpainunein 1974 MM-crossi. Silloinhan energiakriisi ja Sorsan hallitus kielsi kaiken moottoriurheilun. MM-kisa sai poikkeusluvan, ja sinne sitten haalittiin lauantaille ja sunnuntaille MM-kisan lisäksi melkein kaikki mahdolliset luokat, jotta saatiin edes se yksi kilpailu mahdollisimman monelle. Siitä kisasta - B-piikki oli luokka johon osallistuin - jäi nuo puitteet ja katsomot jollain lailla vahvasti mieleen; poikkesivat jonniin verran tavallisista kyläkilpailuista.
Moottoripyöräkilpailut ovat jännittäviä. Itse olen varmaan eniten jännittänyt SM-motocrosseissa Kurkvuorella, kun olin tuloslaskennasta vastaavana toimitsijana. Ei ollut vielä transpondereita, rataa kasteltiin pölyn takia... Imatranajoissa olin muutaman kerran seitsemänkymmentä luvulla katsastuksessa, ja kilpailijoiden jonottaessa varikon portilla radalle menoa, tarkastettiin äänenvaimentajista katsastusmerkintöjä. Siinä oli kilpailijat pyörien päällä, ja heidän tukijoukkojaan ympärillä. Siinä väreili ilmassa sellainen jännitys, joka minun mielestäni pyrki tarttumaan väkisin sivusta seuraavaankin.
Ei ole tänä kesänä matka vienyt yhteenkään mp-tapahtumaan tai kilpailuun. Mielenkiintoa oikeastaan on edelleen, eikä mitään varsinaista estettä lähteä. Täytyisi vain selvittää, missä ja milloin, ja ylittää se ryhtymisen kynnys. Juutuupista jotain koosteita olen sentään katsonut.
- muistel jv -
PS. Onks kenelle selvinny, miten tuota kirjoittamaansa tuubaa sais hallitusti jaetuksi kappaleisiin? Tai ei kai näitä kukaan lue, ettei sillä niin väliä ole, mutta ois omaan silmään fiksumman näköistä kuin yhessä pötkössä...
