Aihe: Löyhästi lumitöihin liittyen.

[Kari Sillanpää]

Joo, rossipohjainen talo melkeinpä tarvitsee lunta sokkelin kylkeen, maanvaraiselle se taas on haitallista, tai ei ainakaan niin hyödyllistä. Valesokkelitalon saa varmaan lahoamaan aika nopeasti jos sen kylkeen lappaa lunta.

Ittellä maanvarainen, lattia varmaan 30cm maanpinnan yläpuolella, puurunko, puuverhous. En kasaa lunta taloa vasten.

[Taito Nuutinen]

Täytyypä perua puheeni..nimittäin iski aivan hirveä stressi tuosta katon lumitilanteeseen..ensin se stressi iski emäntään ja influenssan lailla tarttui minuun..Nyt kehittelemään jotain sähkö viritystä jotta sais peltikaton vähän lämpiämään ja sitä hyväksi käyttäen peltikaton tyhjäks..katolle en edelleenkään kiipeä tämän polven kanssa..

[markkukovasin]

Täytyypä perua puheeni..nimittäin iski aivan hirveä stressi tuosta katon lumitilanteeseen..ensin se stressi iski emäntään ja influenssan lailla tarttui minuun..Nyt kehittelemään jotain sähkö viritystä jotta sais peltikaton vähän lämpiämään ja sitä hyväksi käyttäen peltikaton tyhjäks..katolle en edelleenkään kiipeä tämän polven kanssa..

Mitä  sitä suotta sähköllä läärää-kun ei kuitenkaan onnistu akulla.
Ja mikään,mikä ei onnistu akulla...on nössöjen touhuja.

Tuikkaa sinne vintille tulet nurkkiin...kyllä lähtee!

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Eikönää rossipohjaiset talot ilman valesokkelia ole hyvinkin pitkälti sieltä 1900-luvun alusta? Uuvemmissa pääsääntöisesti on se. Kumpi tahojaan niin jos tuuletuksen tukkii lumella tai muulla niin ilma ei kierrä. Jos on eristetty hyvin niin ei tartte lunta. Painuneet purut kapinan ajoilta niin kyllä sitten vetää.

Eiku valesokkeliksi sanotaan sitä maanvaraiselle laajalle tehtyä rakennetta, jossa lattia on lähes maanpinnan tasossa, ja puurunko lähtee suoraan laatan päältä. Ulkopuolelle on sitten tehty tiilistä, harkoista tai betonista valamalla semmoinen sokkelin näköinen kulissi, eli valesokkeli. Nämä talot tunnistaa esim siitä että ovi ”katkaisee” sokkelin. Yleinen vaurio on alajuoksun ja alimpien villojen ym rakenteiden kostuminen kapillaarisen kosteuden ym juttujen takia, monesti rakennusvaiheessa jäi salaojat puutteellisiksi, samoin sadevesien käsittely. Näitä tehtiin paljon ainakin 70-luvulla.

Rossipohja on irti maasta ja mun mielestä heti kellarillisen talon jälkeen paras ratkaisu. Noita tolppien välejä tosiaan on valettu umpeen, mutta ei hätää jos vaan on kissanluukut auki kesän. Ennenvanhaan tietty kun lämmitettiin puu-uuneilla niin niiden perustuksiin johtuva lämpö piti talon alustaa, rossipohjaa, lämpöisenä. Jossain vaiheessa kun uuneista luovuttiin, saattoi tulla ongelmaa.

[Taito Nuutinen]

Mitä  sitä suotta sähköllä läärää-kun ei kuitenkaan onnistu akulla.
Ja mikään,mikä ei onnistu akulla...on nössöjen touhuja.

Tuikkaa sinne vintille tulet nurkkiin...kyllä lähtee!

t. Markku
[/quote]

Heh..Tuohan on aivan loistava ajatus Markku..Mutta ku siellä vinnillä kasa Jalluja jostain 70 luvulta..palais varmaan hävyttömän hyvin..Mutta toisaalta
vinnillä menee aika Rattoisasti..

[markkukovasin]

Ei helskutti Tatu...museovirasto laittoi juuri
torppasi suojeluun. Tuo on kultturia! Perutaan nuotiot ihan
suosiolla.

t. Markku

[Taito Nuutinen]

Ei juma Kovasin minkä teit..juuri ens kesänä suunnittelin saneerausta..jää nyt tekemättä ku museovirasto hallinnoi..Kiitos Markku

[Jorma Korolainen]

Rossipohja on irti maasta ja mun mielestä heti kellarillisen talon jälkeen paras ratkaisu. Noita tolppien välejä tosiaan on valettu umpeen, mutta ei hätää jos vaan on kissanluukut auki kesän. Ennenvanhaan tietty kun lämmitettiin puu-uuneilla niin niiden perustuksiin johtuva lämpö piti talon alustaa, rossipohjaa, lämpöisenä. Jossain vaiheessa kun uuneista luovuttiin, saattoi tulla ongelmaa.

Kesämökkejä tehdään aika paljo pilariperustukselle, eiks se ole ikään kuin nykyajan rossipohja? Ei taida olla energiataloudellisesti kovin hyvä, mutta kyllä lattian alus tuulettuu. Passaiskohan kuin hyvin talonkin alle semmonen pilarisydeemi?

Edit: Jahas, kuukkeli kertoi että hankala vetää putket niin ettei ne jäädy. Muuten hyvä ratkasu.

[Kari Sillanpää]

Rossipohja on irti maasta ja mun mielestä heti kellarillisen talon jälkeen paras ratkaisu. Noita tolppien välejä tosiaan on valettu umpeen, mutta ei hätää jos vaan on kissanluukut auki kesän. Ennenvanhaan tietty kun lämmitettiin puu-uuneilla niin niiden perustuksiin johtuva lämpö piti talon alustaa, rossipohjaa, lämpöisenä. Jossain vaiheessa kun uuneista luovuttiin, saattoi tulla ongelmaa.

Kesämökkejä tehdään aika paljo pilariperustukselle, eiks se ole ikään kuin nykyajan rossipohja? Ei taida olla energiataloudellisesti kovin hyvä, mutta kyllä lattian alus tuulettuu. Passaiskohan kuin hyvin talonkin alle semmonen pilarisydeemi?

Eristeistähän se vaan on kiinni, ja tuulensuojasta. Tässä lähistöllä on ainakin yksi aika uusi talo joka on tehty terästolpille, reilusti irti maasta ja perustusta kiertää semmoinen ritiläjuttu, eli valo paistaa läpi. Tämmöiselle vainoharhaiselle sellainen sopisi oikein hyvin, pääsisi koska vain kuikuilemaan että mitä alustassa tapahtuu

Ja melko varma voi olla että radonia tai muuta sellaista ei sisälle tule. Putkivetojen kanssa saa tietysti olla huolellinen ettei mene jäähän siitä maan ja talon väliseltä osalta.

[Jorma Korolainen]

Eristeistähän se vaan on kiinni, ja tuulensuojasta. Tässä lähistöllä on ainakin yksi aika uusi talo joka on tehty terästolpille, reilusti irti maasta ja perustusta kiertää semmoinen ritiläjuttu, eli valo paistaa läpi. Tämmöiselle vainoharhaiselle sellainen sopisi oikein hyvin, pääsisi koska vain kuikuilemaan että mitä alustassa tapahtuu

Ja melko varma voi olla että radonia tai muuta sellaista ei sisälle tule. Putkivetojen kanssa saa tietysti olla huolellinen ettei mene jäähän siitä maan ja talon väliseltä osalta.

Jokohan uuden tyylin mukaiset kesämökit on rakennuksia terveimmästä päästä: Hirsirunko pilariperustuksella ja erillinen saunarakennus. Sillai kun tekis talon, vois olla hyvä ratkasu. Ehkä ulkopuolelle lisäeristystä, sillaihan ne hirsitalot ennen tehtiin.

[markkukovasin]

Tämä mökki,jossa juuri istuskelen on tehty 1880-luvulla graniittijöötien
varaan-tuommoisia liki jääkaappipakastimen kokoisia pötkyjä on
sokkeliksi ladottu-ja n. puoli metriä sisemmäksi toinen
kivikehä. Kivien välinen alue on täytetty hiekalla.

Multapenkkisokkeliksi tuota kutsutaan.Kivien päälle on laitettu
ensimmäinen hirsivarvi ja sitten värkättty rankat lattiajuoksut.
...Ja hirsiseinää lisää..ja lisää..

Eristettä ei paljoakaan-mutta tarkenee täällä. No mattoja on laattialla
reilusti.

Kissareiät on talvellakin raollaan-ei iske homeet.

t. Markku

[Risto Sollo]

Markku kiitos,valaisit päiväni!Lueskelin joskus jotain Wanha Wiipuri-juttua,missä kerrottiin että taloja rakennettiin multapenkille,jolle itsekseni hymähtelin.Sehän onkin ihan 'papillinen' tapa!

[Taito Nuutinen]

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45319/ONTKiviranta.pdf?sequence=1

Tuolla aikas hyvää tietoa noista rakenteista..

[tuomo jylha]

Ei liity lumitöihin mitenkään. Mutta liittyy yllä oleviin viesteihin.
Itse päädyin eristeharkkotaloon. Työ ja materiaali on valmiille pinnoille melko arvokasta per m2, ja perustuksetkin raskaammat kuin puurunkoisessa. Maita on vaihdettu rakennuksen alta ja muutama metri ympäriltäkin yli 2 metrin syvyydeltä, useita satoja kuutioita. Tuplasalaojat yms...Eli rungon- ja perustuskustannukset on melko korkeat. Päädyin siksi tuohon materiaaliin ja ratkaisuun kun se ei painu, ei elä, on tiivis ja erittäin hyvä k-arvo, minkä energialuokkaa itselläni tosin pienentää suuret ikkuna-alat.
 Ulkopinnoitteelle ei todennäköisesti tarvii tehdä mitään ainakaan lähimpään 50 vuoteen, Perinteinen jalolaasti, ei 3-kerrosrappausta. Syy, koska jätetään se harkon hengittävyys eikä tukita sitä hengittävyyttä molemmin puolin. Eikä itse rungolle koskaan mitään. Palamaton, painumaton, yms...
Tiiviys edellyttää myös sitä oikeaa ilmanvaihtoa, ja se pitää myöskin huoltaa. Se on osittainen pullorakenne, eikä hengitä läpi niinkuin esim hirsirunko. Alapohjan tuuletus on ensimmäinen metri 16/32 kalliomurskeella jaa sen päällä 0-32 jossa radonputkitus.
 Radon putkitukseen on syy, eikä usein se ei ole itse radon, vaan kapilaari maakosteus jota poistetaan radon putkituksella. Radon ongelmaa esiintyy lähinnä suurien hiekkaharjujen päälle ja syvien peruskallio muodostumien luona. Eli salpausselkä tms.. alueet. Olen koittanut tuoda tämän asian julki joka rakentajalle, missä projekteissa olen ollut mukana.

Monet vanhat ratkaisut, mitä yllä on kerrottu, ne on toimivia, eikä niitä pidä mennä muuttamaan. Olki, multa, turve, järvikaisla, hiekka ja muut luonnonmaterialit on terveitä ja toimivia. Usein ne ratkaisut pilataan väärillä korjauksilla ja väärillä lisäeristyksillä. Siinä jos missä, kannattaa aina ennen isompaa remonttia kysyä neuvoa sellaiselta ihmiseltä joka tietää perinnerakentamisesta, jjos ei ole itse täysin tietoinen mitä nyt tehdään. Jokainen maksettu konsultointineuvo maksaa varmasti itsensä takaisin, silloin kun se konsultointipyyntö on esitetty oikealle ihmiselle.

[Jussi Kumpu]

Tämä mökki,jossa juuri istuskelen on tehty 1880-luvulla graniittijöötien
varaan-tuommoisia liki jääkaappipakastimen kokoisia pötkyjä on
sokkeliksi ladottu-ja n. puoli metriä sisemmäksi toinen
kivikehä. Kivien välinen alue on täytetty hiekalla.

Multapenkkisokkeliksi tuota kutsutaan.Kivien päälle on laitettu
ensimmäinen hirsivarvi ja sitten värkättty rankat lattiajuoksut.
...Ja hirsiseinää lisää..ja lisää..

Eristettä ei paljoakaan-mutta tarkenee täällä. No mattoja on laattialla
reilusti.

Kissareiät on talvellakin raollaan-ei iske homeet.

t. Markku

Nyt Markku olet kyllä hakoteillä: http://www.saatsi.fi/blogi/multapenkki/