Tässäpä tämä erään viikonlopun 700km ajolenkin syypää ja peräti 142km ajettu idän ihme ja monkeyn paljonkin oudompi itäkaima joka tehty niistä aineksista mitä oli tarjolla ja vaan pitihän tuo pelastaa siihen kuuluisaan hyvään kotiin niin edes yksi toivottavasti säästyy jälkipolville ihmeteltäväksi.
Kun tuo (Riga) SZ 13 lähti taannoin entisöinnin jälkeen Oulun seutuville niin tämmöistä rupesi tekemään mieli ja kyllähän moisia sillointällöin myyntiin tupsahteleekin ei senpuoleen,valitettavan huonoja vaan tahtoivat olla kun kukaan miksikään arvosta,laadutonta romua ja mehut pois,kartanon taakse ja muutama talvi hangessa tekeekin kohteesta rahalliseen arvoonsa nähden täällä romiskuorman täytteen.
Koneenahan tässä on 2 tahtinen n50kuutioinen V-50 sekä 2v kahvassa.
V-50 kuin jalavaihteinen versionsa V-501 käytettiin monissa muissakin itämopoissa ja oli uusinta uutta tuolloin,mm kärjetön sytytys löytyy.
Ei kuulemma maailman paras tai toiseksikaan paras kone mutta näillä mennään millä sillonkin pakosta,nyt onneksi tietty harrastepohjalta.
Vuosimalli tyyppikilpeä tulkiten ja ulkoisin tuntomerkein n1986.
Periaatteessa kaikki osat tallella ja aika hyväkuntoisenakin säilyneet mikä hyvin iso plussa, vaihdevaijeri poikki kuten käytännössä kytkinvaijerikin,johtoja repsottaa irti,maalimurheita,ruostetta ym löytyy ja tekemistähän taas haettiinkin mutta ei liian huonoa lähtökohtaa eikä liian tavallista kun ne ei ole mun juttuja ,harrastevehkeiksi itävehkeet onkin oivia kohteita ellei ennakkoluuloja.
Kaikki semmoinen tahtoo kiinnostaa mitä muut ei huoli=saa halavalla ja tuon aiemman projektini -64 raketti Crescentin kanssa homma olikin jo liiankin helppoa kun moottoripeltejä lukuunottamatta tilaamalla kaikki tarvittava suurinpiirtein samasta liikkeestä uutena ja ruuvaamalla kiinni.
Hieno museomopo siitä tuli ja harvinainenkin Husqvarnan uutuuskoneella ja kickstartilla,täällä kun semmoisia ei myytykään.
Onnellinen uusi omistaja sai persoonallisen laatumopon kotiinkuljetettuna
Parin tunnin roplaamisella lähti mini jopa käyntiin,kävi kait aika normaalisti moiseksi isoilla toleransseilla tehdyksi mutta ne lumiset koeajot jäi naapureiden harmiksi tekemättä mutta meidän naisväen myötähäpeän kannalta kuulemma onneksi.
Valmistusmäärä näissä ei enää valtava ollut,suuri ja mahtava oli kaatumassa eikä teollisuuskaan enää pyörinyt häävisti,osia jo sekoiteltiin mitä laarissa oli jäljellä.
Länsimaihin näitä ei viety ja tänne ilmaantuneet lienee Venäjältä sekä Virosta pääosin pakunperällä tms saapuneita jälkikäteen.
Kuka näiden suunnittelun taustoja ja historiaa tutkinutkin niin tietää että nämä ei alunperin mitään lasten leluja olleet tai semmoisiksi suunniteltu vaan sosialistiseen maailmaan aikuisille parkkihallin ja kerrostalonasunnon väliseen liikennöintiin koska käyttistähän=ladaa,mossea ym urheilukärryjä ei ulos kadulle mieluusti jätetty irto-osista puhdistettavaksi ja tallit/parkkihallit oli monesti kaukana asunnosta.Sarvet taittuu alas sekä penkki irtoaa näppärästi jolloin mopo mahtuu hyvinkin pieneen tilaan hissin kautta parvekkeelle,rappukäytävään tai autonperälle ja tankkikin irtoaa tarvittaessa pikaisesti pois hajuhaittoja tuottamasta.
Painoa noin 50kg ja tottakait moinen oli myös nuorison unelma kuten monkeyt ym pikkumopot länsimaissa jotka enempikin vain muutenkin hupikäyttöön ajateltuja.
Renkaat niin paksua ja jäykkää kumia ettei eroa juurikaan kuulemma huomannut oliko rengas tyhjä vai täynnä,näin aikalaiskertomuksissa googlekääntäjälle.
Tehty niin Riga,Romet kuin Jawa nimellä eri itäblokin maiden markkinoille ,siis kuten vaikkapa Stella malliakin ja tekniikkana ollut V-50(M myöhemmin) 2v käsivaihteella,V-501(M versio tästäkin myöhemmin) 2v jalkavaihteella ja viimeiset Babettan 2vaihteisella.
M versiot eivät juurikaan käytännössä eronneet mitenkään perusversioistaan .
Valmistettu 1982-87 pyöreällä ajovalolla kromikehyksen kera ja 1988 eteenpäin kanttisella muovilyhdyllä edessä.
Neliskanttinen takavalo 86-90. Etulokari oli aluksi peltiä ja myöhemmin muovia.Alkuperäinen versio oli siis vastaava mutta jäykkäperäinen 26 malli(koska sopivan mittaisia iskareita+jousia ei aluksi ollut).Taustapeilit oli lisävaruste 5 ruplaa kpl ja kori taakse maksoi 15 ruplaa.Etusarvien väliin sai jännän tavaratelineenkin lisähintaan.
Moista minimopoa valmistettiin Latviassa 1990 loppuun ja hintaa oli 275 ruplaa .
Muiden tuotantomaiden tuotanto Romet kuin Jawa nimillä määrällisesti ja ajallisesti arvoitus.
Tämmöistä infoa löytyi kun aikansa kaivoi ja käänteli ryssästä selkokielelle,osapuoli on tunnetusti aika kortilla nettitouhuissa,ongelmahan on ne kirjaimet,kommunikointi sekä yhteisen maksutavan löytyminen mutta se asia tuli tutuksi tuon edellisen idän ihmeen kanssa touhutessa.
Katellaan ja päivitellään mitä tuli taas ostettua
.
[ylläpito on poistanut liitteen]
