Aihe: Hoitajille korkeampi palkankorotus.

[Petri Behm]

Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy, Super ja JHL ovat vaatineet, että niiden jäsenten tulisi saada kevään työehtoneuvotteluissa vientialoja kovempia palkankorotuksia. Toiveena on saada yleistä tasoa korkeampia korotuksia peräti kymmenen vuoden ajan.

Yle pyysi Taloustutkimusta kysymään suomalaisilta mitä mieltä he ovat siitä, että hoitoalan työntekijät saisivat kevään työehtoneuvotteluissa muita aloja korkeammat palkankorotukset.

Hoitajat saivat vankkaa tukea suomalaisilta. Muita korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Yleistä linjaa korkeampia korotuksia puolestaan vastusti 11 prosenttia vastaajista.

Puoluekanta vaikutti kannatukseen
Hoitoalojen muita parempia palkankorotuksia kannattavat etenkin naiset ja nuoret aikuiset. Kannatusero miehiin ja muihin ikäryhmiin jäi silti pieneksi.

Parempia palkankorotuksia kannattavia löytyy etenkin SDP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien äänestäjistä. Korotuksia vastustavia löytyi eniten kokoomuksen riveistä.

Kuntatyönantajatkin iloitsevat hoitoalan arvostuksesta suomalaisten silmissä, mutta parahtavat palkkavaateiden kustannuksista. Kuntaliitossa muistutetaan, että kunnilla on jo nyt vaikeuksia selviytyä velvollisuuksistaan.

– Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono tällä hetkellä. Mitään ylimääräistä jakovaraa ei kunnilla ole olemassa, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Pelkästään hoitoalojen vaatimus 1,8 -prosenttiyksikön korotuksesta ilman vientialojen ratkaisua tarkoittaisi kymmenessä vuodessa jättimäistä palkkamenojen lisäystä.

– Pelkästään sosiaali- ja terveystoimelle kohdistettuna se maksaisi 8 miljardia euroa 10 vuodessa ja siihen tietenkään ei kunnilla ole varaa. Me tarvitsemme käsipareja lisää ja siihen pitäisi kaikki olemassa olevat resurssit kohdistaa.

Jalosen mukaan vaatimusten toteutuminen puolestaan johtaisi kunnissa velkaantumiseen, yt-neuvotteluiden määrän lisääntymiseen ja tuntuviin kunnallisveron korotuksiin kaikkialla.
https://yle.fi/uutiset/3-11122380

[Petri Behm]

Ei saa kuntatalous ja yhden kapean ammattiryhmän palkankorotus kommentteja.
No mie kommentoin.

Sairaanhoitopiiri on iso ja sisältää useita ammattiryhmiä ja -nimikkeitä.
Nyt ollaan siis haluamassa sitä, että yhden ammattiryhmän yksi ammattinike saisi paremman palkankorotuksen kuin muut.
Ihan kiva, jos se toimii käytännössä.
Jos hoitajan palkka nousee, niin sitten on hoitajan yläpuolella olevat vastuunimikkeet mahdollisesti liian lähellä sitä hoitajan palkkaa, jolloin vastuu, esimiesasema ja mahdollinen lisäkoulutus ei olekkaan enää parempipalkkaista puuhaa.
Sitten jos niiden palkkaa nostetaan, niin mitä sanoo seuraava ryhmä, joka on hoitajien yläpuolella olevan ryhmän yläpuolella jne, jne.
Ymmärtänette varmaan mitä tarkoitan.

Sitten hoitajien kanssa samalla koulutustasolla olevat fyssarit, terapeutit, välinehuoltajat ja mitä niitä nyt onkaan, voi kokea, että heitä ei arvosteta, koska heille ei anneta samaa palkankorotusta kuin hoitajille.
Se ei ainakaan paranna työilmapiiriä.

Sama laulu jatkuu hoitajien alapuolella.

Ja niin edelleen.
Minun mielestä on huonosti harkittua johtamista, jos lähdetään ison organisaation sisällä nostamaan jonkun tietyn ryhmän palkkoja.


Sitten se kuntatlous, joka kyntää melkein joka kunnassa kasvaneiden sote-menojen takia.
Jos valtio ei tule apuun ja ota itselleen osaa kunnille kuuluvista tehtävistä, niin parin vuoden päästä meillä on useita kriisikuntia, jotka on valtion pakko-ohjauksessa (Kouvola ja Mikkeli tulee tästä läheltä ekana mieleen).

Hoitajien ammattiliitot tuijottaa omaa napaa ja haluaa jyrkentää kuntien taloudellista alamäkeä lisäämällä kuintien sote-menoja.
Eikä tässä vielä kaikki, entäs sitten kun tulee 0,7:s hoitaja...

Esimerkki kotikaupungista.
Meillä säästöjen takia lakkautetaan pari kyläkoulua, jolla saadaan säästöä 250 000€ /v
Lokakuussa paikallisen sairaanhoitopiiri ilmoitti, että he tarvitsevat marras-joukukuuksi 2 500 000€ lisää, että selviävät vuoden loppuun...
Mutta ei huolta, kaupunginteatterilta löytyyy aina 70 000€ säästökohde, harmi vaan, että sitten kaupunginteatteri on lentokyvytön rampa ankka, mutta ei se haittaa, kun ollaan hakemassa euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026...

Joten nostetaan vaan hoitajien palkkoja ja katsotaan missä ollaan parin vuoden päästä, siis noin niin kuin taloudellisesti...

[Teemu S. Lindfors]

Pirullinen asia. Kukapa ei haluaisi hoitsuille maksaa hyvää liksaa, varmasti ansaitsevat sen. Mutta ku ensinnäkään ei ole rahaa. Ja toiseksi muistissa on hyvin, mitä tapahtui Sari Sairaanhoitajan palkankorotuksen seurauksena. Nyt näyttää niinkuin oltaisiin tekemässä täsmälleen samaa virhettä.

[Jaakko Latvanen]

Galluppi kerto selvästi, että kansa kyllä haluais maksaa hoitajille parempaa liksaa.  Kansan tahtoa vois hyvinkii noudattaa.

Seuraavassa gallupissa voitais sitte kysyä, että maksetaanko puoluetukia, palkataanko kuntaan lissää konsultteja, päälliköitä ja johtajia, maksetaanko kansanedustajien ulkomaanmatkoja ja päivärahoja, tarviiko ministerit jokainen kymmenkunta avustajaa, ja samassa kyselyssä määriteltäs kansanedustajien, ministerien ja kansliapäälliköiden palkat.  Ja valtionyritysten johtajien palkat.  Eiköhän syntyneillä säästöillä hoitajien palkat järjestys...

- luulee jv -

[Petri Behm]

Jos hoitajille lisää liksaa, niin onko maksuvelvollisuus sote-maksujen kanssa kipuilevilla kunnilla vai pitäisikö valtion lisätä määrärahoja sinne kuntien sotepuolelle.

Minusta tämä on korotusjutun isoin kysymys, että kuka maksaa kasvaneet kulut?

Kuten olemme eri medioista lukeneet, niin suurin osa suomen kunnista ei selviä edes nykyisestä sote-maksutaakasta.

[tuomo jylha]

Edelleen, kuten jaakkima totesi kysymys on vain arvojärjestyksestä. Jokainen meistäkin tekee useimmiten päivittäin valintoja sen suhteen mihin on ja mihin ei ole varaa ja mikä on järkevää varsinkin pitkällä tähtäimellä. Rahaa on, mutta mihin se halutaan käyttää. Jokainen on omasta mielestään tärkeä, ainakin muihin verrattuna. Minä teen mielestäni tietyllä tasolla merkityksellistä työtä koska ihmiset joita hoidan eivät selviäisi hengissä eikä edes nykyisessä terveydentilassaan ilman kyseistä hoitoa, lääkitystä ja apua. Teetkö sinä merkityksellistä työtä?

Minun on helppo vastata rehellisesti. En tee.
 Kyllä tämä maailma pyörisi edelleenkin vaikka en tekis työtäni. Kukaan ei kuolisi, ja korkeintaan tulisi jonniinlaisia mielen pahoittamisia. Noin puolet on tuottavaa työtä ja puolet on lähinnä byrokratian täyttämistä, eli patsastelua, tarinointia, lippulappujen tekoa ja niiden lupalappujen täyttöä, ja menen paikalle kun asetetut säädökset niin määrää. Ja muiden töiden katselua.
 Nyt kun luen omaa teksiäni niin puolet työstä kuulostaa ihan poliitikon hommalta? Ainoana erona että en saa puhua muunneltua totuutta, ja on muutakin vastuuta kuin poliittinen vastuu.
Eikä saa olla niin valikoiva muisti. 


Ai niin. Teinhän minä tänään ilmaista talkootyötäkin. Täytin sotaveteraanin puolesta asunnon muutostyöhön liittyvää tukihakemusta.
 PS. Eikä kyseessä ollut isis-veteraani.

[Kari Sillanpää]

...ja jos tulee juksattua niin ei saa parin viikon sairauslomaa.

[markkukovasin]

No nythän se kohta selviää,mikä on
se hoitajien palkankorotuksen vertailuluku-kuuluu
tekniikan puolen sopimus olevan hyväksymisiä vaille valmis.

.....saapa nähdä...ja kikykin kuoli luultavasti samalla.

Iloitkaamme kuollutta!

t. Markku

[Petri Behm]

Teetkö sinä merkityksellistä työtä?

Tuo on hyvä kysymys.
En vastaa omasta puolesta, mutta kun aiemmin oli se SariSairaanhoitaja-juttu ja lakko, niin silloin tuli juteltua parin sairaanhoitajan kanssa aiheesta.
Olin yllätynyt siitä, että kuinka jyrkästi he olivat sitä mieltä, että vain sairaanhoitaja ansaitsee sen silloin jaossa olleen korotuksen.
Yritin varovasti vihjata, että sairaanhoitajan ympärillä on ihmisiä, jotka mahdollistavat sairaanhoitajien työn sujumisen.
On nörttiosasto, joka pitää huolen siitä, että ATK toimii.
Siivousporukka pitää huolta, että bakteerit ei leviä ja paikat pysyy siistinä.
Välinehuoltajat pitää huolta, että instrumentit, vekottimet ja vempeleet on puhtaita ja ne toimii.
Pomot organisoi koko palettia.
Vaksi valvoo aulassa ja hoitelee omia juttuja.
Keittiö ruokki ja pesula puhdistaa.
Jne Jne.

Ei, niin ei ei ei.
Sairaanhoitsut väitti, että he ovat sairaalan kivijalka, sokkeli, seinät ja katto, ilman heitä koko sairaala pysähtyisi.
Se on totta ja jos palattaisiin aikaan einnen sähköä ja penisiliiniä, niin aika moni nykyinen sairaalan nimike olisi aika turha, mutta sairaanhoitaja olisi kultaakin kalliimpi.

Joten, kuka tekee merkityksellistät työtä.
Minä sanoisin niin, että jokainen, jolle joku on valmis maksamaan siitä työstä.

[markkukovasin]

...Ja insinöörit ovat suunniteleet
monet lääkintäpuolen laitteet ja vehkeet-
ja ne vehkeet,jolla ne vehkeet on valmistettu...

t. Markku

[tuomo jylha]

Eiköhän sovita että kaikille tasapuolisesti tuplaten lisää. Puolet pimeänä ja loput kilometrikorvauksina.

[Petri Behm]

...Ja insinöörit ovat suunniteleet
monet lääkintäpuolen laitteet ja vehkeet-
ja ne vehkeet,jolla ne vehkeet on valmistettu...

t. Markku

Kuka siis siinä pitkässä ketjussa on se kaikista "tärkein työntekijä"...?
Kysymys, johon ei löydy yhtä oikeaa vastausta ja ehkä se on jopa hyvä niin.

Ps. Joku koulutti ne insinöörit siellä koulussa...

[Kari Sillanpää]

...ja joku teki tutkimusta joiden tuloksia opettajat kouluissa toistavat.

Kaikilla kai joku merkitys on, mutta aikaisemminkin on ollut juttua että osaajapulan pitäisi nostaa palkkoja. Onko hoitoalalla pulaa osaajista? Palkkahan on vain yksi houkutin, karkottimina toimii esim huono johtaminen, liiallinen kiire, resurssipula jne, jotka ovat julkisen puolen vitsauksia vähän alalla kuin alalla.

[Ossi Viita-aho]

Oi niitä aikoja, kun valtion leipä oli pitkä, mutta kapea. Nyt se on pitkä ja leveä. Ja leveämpi pitäisi saada.

[tuomo jylha]

 Mitäpä sitä isolla bruttopalkalla tekee jos netto jää edelleen pieneksi. Tässä kaikessa tohinassa näyttää unohtuvan ne kasvaneet, ja koko ajan vauhdilla kasvavat, mm välilliset verot ja ynnä muut oheis kulut. Melko turhaa kitistä siitä tuloveron yhden prosentin veron noususta, tai bruttopalkkaan  viittä prossaa, jos muut kulut nousee siinä sivulla kymmenen prossaa. Asuminen ja energia on isoimmat yksittäiset kulut. Ja ne kulut kasvaa nyt vauhdilla.  Mitä enempi siinä on kuluportaita välissä, sen enempi myös välistä vetäjiä.
 Näyttää unohtuvan tuo asia.