Kaivelen vanhoja.
Vuonna 2007 Suomessa käytiin eduskuntavaalit ja palkkaneuvottelukierros. Taloudessa meni hyvin. Vaarallinen triangeli, josta tulikin sitten draama – liki tragedia.
Kokoomus lähti vaaleihin "työväenpuolueena" ja kehitteli mainostoimiston kanssa oman "mainosbarbiensa". Mikäs on sen liikuttavampaa kuin sisar hento valkoinen. Syntyi Sari Sairaanhoitaja, jonka palkkakuopan puolue lupasi peittää sadan euron seteleillä. "500 euroa kuukaudessa olisi sopiva korotus", tuumi puoluesihteeri Taru Tujunen ja puoluejohtaja Jyrki Katainen nyökkäili.
Kokoomus nousi kevään 2007 vaalituloksen myötä hallitukseen.
Kuntatyönantajan palkkatarjous 12 prosenttia neljän vuoden sopimuksella kelpasi kunta-alalla Superille (perushoitajat). Tehylle se oli riittämätön. Tehy jäi yksin.
Ainutlaatuinen työmarkkinadraama jatkui kriittisessä tilassa useita viikkoja loka-marraskuussa 2007. Tehy tavoitteli vähintään 16 prosentin korotusta, joka nostaisi sairaanhoitajien palkkoja tuon kokoomuksen lupaaman viitisen sataa euroa.
Tehyn työtaisteluvaroitus annettiin 9.10.2007. Lokakuun puolivälissä Tehy tiedotti, että yli 12 000 hoitajaa on osallistumassa joukkoirtisanoutumiseen.
Kiista saatiin päätökseen myöhään illalla 19. lokakuuta 2007. Joukkoirtisanoutuminen olisi tapahtunut seuraavana aamuna.
Kun eduskunta heitti soppaan vielä kesken neuvottelujen sähäkästi säätämänsä potilasturvalain, Tehyn sisu vain kasvoi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että potilasturvallisuus ajoi itsemääräämisoikeuden yli. Ensi kertaa Suomen lainsäädännössä irtisanoutumisesta tehtiin laitonta.
Tehy juhli neuvottelutulosta voittona, vaikka heti alkoikin väittely siitä, miten paljon enemmän Tehylle todella lohkesi muuhun kunta-alaan verraten. Kuntatyönantajan mukaan Tehy sai neljän vuoden sopimuksella vähintään 16 prosentin korotuksen eli selvästi enemmän kuin muu julkinen sektori.
Vuoden 2007 palkkaneuvotteluista ekonomistit näkevät yhä painajaisia: kokoomus oli ratsastanut eduskuntavaaleihin lupaamalla ”Sari Sairaanhoitajalle” tuntuvat palkankorotukset, ja syksyllä muut alat seurasivat perässä.
Muutama vuosi myöhemmin alkoivat vielä tänäkin päivänä jatkuvat puheet Suomea riivaavasta niin sanotusta kilpailukykyongelmasta. Palkat olivat nousseet niin korkeiksi, etteivät suomalaiset yritykset enää pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa ja Suomen kansantalous kärsi.
Palkat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nousseet Suomessa hitaammin kuin aikoihin, mutta tästä huolimatta yritysten kustannuskilpailukyky on yleisesti käytetyillä mittareilla heikentynyt.
Kilpailukyvyn kehittymistä ei nimittäin usein mitata vain palkoilla vaan sillä, mitä työntekijä palkkansa vastineeksi tuottaa.
Niin sanotut yksikkötyökustannukset lasketaan jakamalla palkkakustannukset yritysten tuottamalla arvonlisällä.
Näin laskettuna suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky on sukeltanut äkillisesti vuoden 2007 jälkeen. Selityksenä on palkkojen nousun sijaan se, että yritysten ulkomaille myymien tuotteiden määrä ja arvo on romahtanut.
Äänestys