Aihe: Hoitajille korkeampi palkankorotus 2.0

[Mika Malinen]

Niin, työt pitäs saaha tehty mahollisimman halvalla. Jossain oli että Suamessa on 150 000 tyäpaikkaa vapaana ja 300 000 tyätöntä. Ulukomaan eläviä kuulemma tuuvaan niitä töitä tekemään. Nykyinen malli ei kannusta kotimaisia tyättömiä tekemään töitä, sitte niistä ei enää olekaan kun muutaman vuuen makkaa tuvilla ja pellaa pleikkaa. Ennen pantiin vesakon raivaukseen työttömiä miehiä vesurilla touhuamaan. Ennää ei voi laittaa ku ahistuvat tai saavat syänkohtauksen ku eivät ole tottuneet mittään tekemään fyysillistä niinko Reinikainen totes.

Niillä on niin kova tarve hoitajille että kyselevät muualla töissä olijoiltakin että suostusikko tuleen heille. Toki sellasilta joilla on jo jottain näyttöä tai muuten hyviä kehumaan ittiään.

[Petri Behm]

Niin, mistä koulutettua työvoimaa sinne missä niitä tarvitaan?

Jokainen vielä duunissa oleva voi miettiä sitä kynnystä uuden ammatin opiskeluun tai muuttamista duunin perässä.

Jos ikää on vaikkapa 50 vuotta, oman alan töitä ei ole juuri nyt tiedossa 60km säteellä ja elämä rakennettu nykyiseen paikkaan kaikin puolin mukavaski ja velattomaksi.
Niin, kotiin työttömäksi, kouluun vai muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle?

Tässä pitää huomioida, että on kasvukeskukset ja sitten tämä muu suomi.

[Mika Malinen]

Jaa, jos olisin vähän nuorempi niin opiskelu kiinnostaisi. Se on toinen juttu että pärjäiskös alemmalla tai ylemmällä korkeakoulutasolla vai ei mutta eipä jäis harmittamaan. Nyt vähän harmittaa kun ei nuorempana niin kiinnostanu kokeilla rajojaan.

Petrin mainitsemat työvoimaa potevat alat eivät niin kovin haastellisilta vaikuta. Tosin nykyään pitää olla koulutus tai ammattitutkinto. Toista oli ennen, hankin junnuna kamat ja menin nuoremmaksi kirvesmieheksi ilman päivänkään kokemusta. Yrittäjä sanoi että soitelkoot hänelle jos suosituksia tarttet. Tiijä oisko haukkunu vai kiittäny sitten. Asiat on kyllä ollu yleensä ainakin suurin osa niistä aika helppoja oppia minulle.

[Henry Eklund]

Itse aloitin raskaskone asentajana, ilman virallista sopimusta. Mistään koulusta en olisi saanut yhtä pätevää oppia, sama päti kun menin tekulle toihin ja siittä tuli uusi ammatti. Sitten oikeisiin töihin, terveyden loppumiseen saakka. Miksi nykyään ei tehdä näin vaan kaiken mailman tutkintoja vaan vaaditaan.

[Pertti Rintamaki]

Niin, työt pitäs saaha tehty mahollisimman halvalla. Jossain oli että Suamessa on 150 000 tyäpaikkaa vapaana ja 300 000 tyätöntä. Ulukomaan eläviä kuulemma tuuvaan niitä töitä tekemään. Nykyinen malli ei kannusta kotimaisia tyättömiä tekemään töitä, sitte niistä ei enää olekaan kun muutaman vuuen makkaa tuvilla ja pellaa pleikkaa. Ennen pantiin vesakon raivaukseen työttömiä miehiä vesurilla touhuamaan. Ennää ei voi laittaa ku ahistuvat tai saavat syänkohtauksen ku eivät ole tottuneet mittään tekemään fyysillistä niinko Reinikainen totes.

Niillä on niin kova tarve hoitajille että kyselevät muualla töissä olijoiltakin että suostusikko tuleen heille. Toki sellasilta joilla on jo jottain näyttöä tai muuten hyviä kehumaan ittiään.

Taitaa tuossa olla kiihottimena myös palkka puoleen ja toiseen.
Tuontityöläinen tekee saman duunin kolmasosalla paikallistekijöistä.

[Petri Behm]

Palakka alakas olla kohillaan. Jos vaan tykkää asua ghetossa jossa vielä elinkustannukset syövät suurimman osan palkasta ja suostuu vuokratyönantajan tuon valkoisen orjakauppiaan alaisuuteen. Jos työnantajaksi nimittäin merkitään vuokratyöyritys eikä yritys/yhteisö jonka tiloissa työ tehdään.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/21f93819-0891-418d-bd64-2d8baa6cf39b

3 200 e/kk houkutteli lähihoitajia takaisin alalle – "Meni kaksi päivää ja saatiin paikat täytettyä”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008228971.html

[Petri Behm]

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kertoi torstaina jäsenlehdessään, että sen jäseniltä saatujen tietojen mukaan Helsingin kaupunki on tehnyt Terveystalon, Mehiläisen ja Pihlajalinnan kanssa sopimuksen, jonka mukaan terveysjätit eivät saa rekrytoida Helsingin kaupungilla työskentelevää hoitohenkilöstöä.

Tehy tekee asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja aikoo hakea korvauksia jäsenille, jotka kokonaisuuteen liittyvät.
Tehyn mukaan Helsingin kaupunki rikkoo perustuslain mukaista syrjinnän kieltoa ja työntekijän oikeutta hankkia elantonsa valitsemallaan työllä.
https://yle.fi/uutiset/3-12084013

Jos asiassa on yhtään todenperää, niin joku pääministerin aamiainen on pikkujuttu tämän rinnalla, mutta kumpi saa enemmän julkisuutta...

[Markku Juusela]

Moro

Aamiais jupakka oli sopivasti ennen vaaleja jossa demarit saivat ilmaista mainosaikaa,nyt ei kannata pikkujutuista uutisoida kun vaaleihin on melkein 5 kk aikaa,eiköhän vuodenvaihteen aikaa löydy jälleen jotain demareihin liittyvää kivaa

[Ossi Viita-aho]

Kuulostaa ihan tavalliselta tilaaja/toimittaja-suhteessa olevien osapuolien sopimukselta.

[Petri Behm]

Kokeneet työmarkkinatoimijat nauravat, osa positiivisesti, osa hirtehisesti, että mitään ei ole niin helppo höynäyttää kuin tuulella käyviä kansanedustajia.

Kansanedustajia käytetään hyväksi ammattiliittojen propagandataistelussa.

Jos kansanedustajilta olisi kysytty, ansaitsevatko opettajat muita suuremmat palkankorotukset, vastaus olisi ollut epäilemättä myös myönteinen.

Saman vastauksen olisivat saaneet poliisit.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008246601.html

[Petri Behm]

Nyt neljä valtakunnallista yksityisen sote-alan työllistäjää kertoo Ilta-Sanomille palkkatason nostamiseen liittyvästä ongelmasta.
Yritykset kuvailevat ongelmaa merkittäväksi.

Alan työllistäjät kertovat, että ne haluaisivat maksaa työntekijälle usein selvästikin korkeampaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Puhutaan jopa 400 euron eroista verrattuna TES-palkkoihin.

Työnantajien mukaan ne uskaltavat vain harvoin maksaa korkeampia palkkoja esimerkiksi palkanlisän muodossa, sillä samoja korotuksia vaaditaan maksettavaksi kaikille yrityksen työntekijöille Suomessa.

Työnantajalla on mahdollisuus maksaa työntekijälle korkeampaa palkkaa, esimerkiksi palkanlisää, muun muassa henkilökohtaisen suoriutumisen tai erityisosaamisen, tehtävän vaativuuden tai lisävastuun perusteella. Työnantajalla on velvollisuus näyttää todeksi, että palkkaeroille on hyväksyttävä perustelu.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008235994.html

Eli se väite, että enemmän kuin TESsin liksaa saa maksaa, ei pidäkkään ihan suoraan paikkaansa.

[Petri Behm]

– Onhan se merkillistä, kuinka ammattiliitot nyt kilpailevat ja jopa ylpeilevät sillä, miten huonosti ja kurjasti niiden jäsenillä menee.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008312834.html

[Petri Behm]

Sairaanhoitajille lisää liksaa ja alasta muutenkin vetovoimaisempi.


Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on joutunut kovaan säästöpaineeseen.
Tänään torstaina Eksote ilmotti aloittavansa yt-neuvottelut.
Neuvottelut aloitetaan, koska kunnat vaativat Eksotelta ensi vuodelle seitsemän miljoonan euron säästöjä.

Lomautus uhkaa reilua 1 000 henkilöä. Irtisanomistarve on enimmillään 60 henkilöä.

Eksoten valtuusto hyväksyi viime viikolla talousarvioesityksen, jonka mukaan sairaanhoitopiirin menot kasvavat ensi vuonna 15 miljoonaa euroa.

Eksoten omistajakunnat ovat suostuneet maksamaan Eksotelle kuitenkin vain kahdeksan miljoonaa euroa lisää.
Kunnat vaativat Eksotea etsimään säästöjä jäljelle jäävästä seitsemän miljoonan euron osuudesta.
https://yle.fi/uutiset/3-12173792

[Petri Behm]

Mielenkiintoista pohdintaa siitä haaveilusta ja realismista.

Koska maksumuuri, niin koko juttu luvatta kopioitu:

Useat puolueet tavoittelevat hoiva-alan työntekijöille palkankorotusta aluevaalilinjauksissaan. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tällainen vaalitavoite on monessa mielessä ongelmallinen.

– Jos on yhteinen näkemys siitä, että hoiva-alan palkkoja nostetaan, mitä käy sille tavoitteelle, että koko sote-rakenne yritetään saada näppeihin, jotta kustannukset eivät holtittomasti kasvaisi? Tässä keskustelussa on koko ajan kaksi ristiriitaista tavoitetta, toteaa hallintotieteilijä Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtävän jättiremontin, sote-uudistuksen, yksi keskeisistä tavoitteista on hoito- ja hoivakustannusten kasvun hillitseminen.

Vaaleissa valittavissa valtuustoissa ei pääse tekemään vain kuluja lisääviä päätöksiä.

– Siellä tulee olemaan tosi tiukat taloudelliset tavoitteet. Hoiva-ala on tolkuttoman alipalkattua, mutta se on myös sellainen rakenteellinen kustannus, joka pysyy, Airaksinen sanoo.

Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen muistuttaa lisäksi, että hoivahenkilöstön palkkaukseen liittyvät asiat eivät edes ole aluevaltuutettujen päätettävissä.

– Tällaiset asiat kuuluvat työmarkkinapöytiin, hän sanoo.


Palkkaa nostettaisiin, arvostusta lisää
Palkkojen korottamisen mainitsevat kenties selvimmin SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

– Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä, todetaan esimerkiksi SDP:n ohjelmassa.

RKP ja keskusta puhuvat "kilpailukykyisen palkan" tärkeydestä. Kokoomuksenkin vaaliohjelmassa todetaan, että "panostetaan hyvään johtamiseen, toimintatapojen kehittämiseen ja palkkausjärjestelmän kannustavuuteen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseksi".

Perussuomalaiset julkistaa aluevaaliohjelmansa vasta ensi viikolla. Kaikki muut, jo ohjelmansa julkaisseet puolueet kertovat tavoitteekseen myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvoinnin. Moni puolue haluaa myös arvostuksen lisäämistä alalle. Taustalla on huoli työntekijöiden riittävyydestä.


Sote-alan paikkoja 13 000 täyttämättä
Henkilöstön riittävyys onkin Myllärisen mukaan koko sote-uudistuksen kriittisin kysymys. Tänä syksynä joka kuussa on hänen mukaansa ollut lähes 13 000 sote-alan työpaikkaa avoinna.

– Henkilöstöpulaa tulee olemaan ihan kaikkialla Suomessa. Vaaliohjelmassa voi luvata lisää henkilöstöä, mutta sen taikominen on taas sitten toinen juttu, Myllärinen toteaa.

Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut, että pelkästään kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhteensovituksesta tulee satojen miljoonien eurojen kustannukset vuodessa.

Airaksinen uskoo, että aluevaalikampanjoinnissa tullaan vielä näkemään kilpalaulantaa hoitajien työolojen ja palkkauksen parantamiseksi.

– Varmaan tulee, ja siitä on syytäkin puhua isona yhteiskunnallisena asiana. Haluaisin lisäksi kyllä nähdä, mitä tarkoittaa esimerkiksi työolojen parantaminen hyvinvointialueen päätöksenteossa ja johtamisessa. Tämä jää mielestäni kaikilta sanomatta vaalilinjauksissa.


"Osa vaalitavoitteista pitkän juoksun päässä"
Vaaliohjelmissa ei ole Myllärisen ja Airaksisen mukaan mitään kovin yllättävää. Myllärisen mukaan puolueet tuovat itse asiassa esiin monia epäkohtia, joille pyritään jo parhaillaan tekemään jotain. Hän nostaa esimerkiksi mielenterveyspalvelujen saatavuuden, joka nousee vaaliohjelmissa esiin.

Myllärisen mukaan jo nyt pyritään siihen, että jokaisessa terveyskeskuksessa olisi mielenterveyspalveluita ensi vaiheen tarpeisiin.

– Siihen pyritään, mutta tässä palataan taas henkilöstöongelmiin. Psykoterapeuteista on huutava pula.

Eikä siihen ole pikaista lääkettä. Sote-uudistuksessa kovinkaan moni asia ei ole nopeasti ratkaistavissa.

– Vaaliohjelmissa saa toki asettaa tavoitteita, mutta osa niistä on todella pitkän juoksun päässä.

Ensimmäinen vaalikausi valtuustoissa on kaksivuotinen, eikä kaikkia lupauksia ehditä Myllärisen mukaan siinä ajassa edes "tulille saattamaan".

Sote-uudistuksessa maahan perustetaan hyvinvointialueita, joille vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirretään. Tammikuun aluevaaleissa hyvinvointialueille valitaan niiden ylin päättävä elin eli aluevaltuusto.
https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/4393803

[Petri Behm]

Onko oikein, jos toinen saa samasta työstä paremman palkan?

Tätä ovat pohtineet pohjoiskarjalaiset hoitajat viime päivinä.
Maakunnan julkisista sote-palveluista vastaava Siun sote ilmoitti alkavansa houkutella uusia hoitajia määräaikaisella rekrytointilisällä, mikä aiheutti kritiikkitulvan.
Lisäys peruspalkkaan on useita satoja euroja.
Sairaanhoitajilla rekrylisän suuruus on noin 500 ja lähihoitajilla runsaat 400 euroa.
Summaa maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen tai jopa kuuden kuukauden ajan.
https://yle.fi/uutiset/3-12221166