Aihe: KymiRing ratahanke

[Petri Behm]

Eli 7–8 miljoonan euron sijoituksella omistukseensa saisi kokonaisuuden, joka nyt alusta asti uudelleen rakennettuna maksaisi yli 30 miljoonaa euroa.
Ehkä se ei enää olekaan niin kuolleena syntynyt idea.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000009534075.html

Nyt on siirrytty oikean bisneksen vaiheeseen...

[Jukka Toukonen]

Tuli mieleen yksi maakunnallinen laskettelukeskus. Perustamisvaiheessa intomielinen yrittäjä sai pankinjohtajakaverinsa jopa ylittämään valtuutensa ja neitseellistä vaaranrinnettä raivattiin laskukelpoisiksi rinteiksi. Mutta velkataakka kaatoi yrityksen ja pankijohtaja saattoi jopa kaltereita joutua katselemaan.
Ihan toinen yrittäjä aloitti toiminnan velattomana laskuvalmiilla rinteillä. Hieman syrjässäkin oleva "laskettelukeskus" on pärjännyt ihan kannattavasti pienemmälläkin käyttäjäkunnalla, kun joku (eli veronmaksajat) ensin maksoi perustamiskulut.


Näin se käy. Markkinakapitalistinen "vapaa" kilpailu toimii. Kunhan joku muu (eli veronmaksajat) maksaa laskut.

[jukka nykänen]

Tämä kymi ring varmaan siirtyy edullisesti eteenpäin,
-  ja, yllä kuvatun tavoin, on siihen menneet rahat otettu yhteiskunnalta,
ovelasti vähitellen eri lähteistä....
Muistaakseni ahlstrom sijoitus oli pienellä osalla mukana ?
 -ehkä nyt sitten suunnitelmallisesti korjaa potin halvalla?  tai sopiva bulvaani.
-Korkojen noustessa tälläinen rata on vieläkin ongelma.
Voidaan sanoakin, että vain se yhteiskunnan rahojen siirto oli tässä se busines.
Ja muu toiminta "kulissia",   kun ei kai tässä businesta ollu ollenkaan....  kulut oli ylimitoitetut!
Talvi on liian pitkä....   ja korotkin nousseet !

[markkukovasin]

Voihan järjestää siellä jääratakisoja. Superbike
ilman piikkejä voisi olla viihdyttävää katseltavaa...

Luultavasti tuossa ratahankkeessa laskettiin liikaa venäläisten
kisaturistien varaan-olisi sieltä porukkaa varmaan toki tullut,jos hyviä
kisoja saisivat radalle- ja kaikki oheistoiminta majoituksineen kuntoon.

No nyt ne seuraa ihan muita kisoja siellä omissa ympyröissään...

t. Markku

[erkki kuparinen]

    Kysymys :  miten tähän maahan on rakennettu yli   200  milj. ooperatalo valmiiksi asti

[Markku Juusela]

Moro

Paljon on ihmettelyn aiheita tsadin hienostolle maksetusta tuesta.

Budjetti ja rahoitus
Vuonna 2022 Kansallisoopperan ja baletin toiminnan kulut olivat yhteensä noin 60,6 miljoonaa euroa. Valtion avustusta kansallisooppera sai 42,3 miljoonaa euroa sekä pääkaupunkiseudun kuntien avustusta 5,3 miljoonaa euroa.  ,elikkä yhden vuoden oopperan valtionavustuksella olisi saatu rata rakennettua kilpailtavaan kuntoon.
Moottoriurheilua olen käynyt yli 55 vuotta katselemassa mutta rahoittamaani oopperaa en vielä kertaakaan,tulevan esityksen Don Giovanni liput näyttävät maksavan suurinpiirtein saman kuin F1 kisoihin että samanarvoista katseltavaa sillä erotuksella että kansalaiset joutuvat maksamaan hienoston lipuista suuren osan.

[Jaakko Latvanen]

Oopperatalossa oon käyny kahesti, Kymiringillä en kertaakaan... eli parempi kate on tullu oopperataloon sijoitetulle veroeurolle, on saanu sentäs jotakin itelleen...

Mutta se on tuo kova kapitalismi sellasta.  Joku hullu perustaa, ja saap jonkun vielä hullumman pankinjohtajan tai poliittisen päättäjän innostummaan maksumieheks.  Ja kun homma osottautuu päiväuneks, tullee konkurssi.  Sijottaneet - vapaaehtoset - jääp nuolemaan näppejään, sitoutuneet jääp roikkumaan löysempään tai tiukempaan hirteen velkojensa kanssa, yhteisillä eli veromarkoilla tai euroilla korvataan ihmisille maksamatta jääneet palkat.  No, jälkisiivous jääp meijän yhteiselle vastuulle, kieltämättä.  Ja jos joku poliittinen päättäjä on höynähtäny sijottamaan veroeuroja, ne jääp sinne niiko muittenkin vapaaehtosten sijotukset.  Poliittisten päättäjien osalta tilanne on sikäli helpompi, noin riskinoton kannalta, kun ei oo kyse omista rahoista.

Sitte on ne ideat, mitkä on toimineetkin päiväunien mukasesti, ja tuoneet työpaikkoja niillekin, ketkä ei ite halua riskiä ottaa.  Niitäkin on sentäs muutama, Suomessakin.

Toista se on tää kommunistisosialistinen bisness.  Esimerkiks muistu mieleen yks kuvaputkitehas.  Muuten sama tapahtumain kulku, mutta homman keksineet puuhamiehet, niiko sorsa ja sunkvisti, jotka kovasti oli sitoutunu hienoon ideaansa, palkittiin jälkeenpäin kunniamerkein, ei jääneet roikkumaan minkäänlaiseen hirteen tai vastuuseen.  Kukahan siinä makso kaikki kulut sekä jälkisiivouksen?

Kyllähän valtiokommunistisosialistijohtonen teollisuusideakin vois työpaikkoja tuottaa.  Vielä ei oo sellasta vaan näkyny...  mutta vapaaehtoista ja mahollista on demokratiassa senkin vaihtoehon kannattaminen ja siihen uskominen, siitä ei jouvu vankilaan, myrkytetyks eikä ees jouvu lähtemään maanpakoon.  Maksumiehiks näissä kyllä päästään tasapuolisesti kaikki, oltiin sitte kannatettu ideoita tai ei.

jaakkovaakko

EDITTIÄ.  Tuohon oopperataloon vielä.  En suris, vaikka ei sitä ois rakennettukaan.  Mutta sellanen vertaus tuli mieleen, että jäähalleja on joka kaupungissa ja pienemmissäkin kunnissa yhteensä aika monta; arvioisin, että niitten rakentamiseen on menny veroeuroja yhteensä enemmän ko yhteen oopperataloon.  Niistä veroeuroista en mie oo saanu kanssa mitään takasin, kun ei nuo keppitappelut kiinnosta pätkääkään...

[Jaakko Latvanen]

Taitas noilla oopperatalon käyttökuluilla lennättää kaikki kiinnostuneet kerran vuodessa vaikka Milanon LaScalaan kuuntelemmaan, kun lihava leidi laulaa kovaa ja korkeelta... mutta niiko kerroin, oon ainakin puoliks vapaaehtosesti kaks kertaa siinä talossa käyny, ei ollu varsinaista oopperaa kummallakaan kerralla tarjolla, vaan jotakin vähän sinne päin.  Ehkä ei ihan omaehtosesti tai ainakaan, jos sen eteen ois pitäny etukäteen jotenkin toimia, ois tullu männyks?

Mutta näistä julkishallinnon eli veroeuroilla pystytettävistä harrastusmahollisuuksista tekevät päätöksiä ja niitä vahtivat meijän äänestyskopissa sinne valitsemat ihmiset, eli ei auta ko maksaa.  Ite oon aina edustanu ajatusmaailmaa, että poliittisen päätöksenteon piiriin pitää kuulua kaavottaminen, että mihin saa rakentaa urheilupyhättöjä, rakentamisen ja sen kustannukset sais maksaa asiasta kiinnostuneet vapaaehtosuuteen perustuen.  Ja etenkään minkäänlaisen ammattiurheilun tukeminen ei ainakaan kuulu yhteiskunnalle hitustakaan.  Kulttuuripuolella saattaa nykysin oma mielipide olla ite asiassa aavistuksen suvaitsevaisempi, jostain syystä?

[Teemu S. Lindfors]

Tuosta kyldyyrin tukemisesta verovaroin - jollaista toimintaa oopperankin tuki on - oli täällä hiljattain puhetta. Muistaakseni keskustelun lopputulema oli sen kaltainen, että hyväksyttävää tukea on se, joka kohdistuu niihin kulttuuripalveluihin, joita juuri minäminäminä itse käytän.😁 Muu on ei-hyväksyttävää.

Esimerkkinä vaikka yleisratio. Minun puolestani sitä ei tarvitsisi verovaroista nykyisessä mittakaavassa rahoittaa, kosken juurikaan kyseistä palvelua käytä enkä näe siitä muutenkaan olevan oikein mitään hyötyä. Joku, joka yleisration palveluja käyttää, lienee tästä eri mieltä.

Niistä vaaleilla valituista kellokkaista suurin osa ei yleensä ole kiinnostunut tällaisia pohtimaan, tekevät vain kuten ennenkin on tehty. Kun nyt sitten on sellainen porukka puikoissa, joka vähän yrittää miettiä rahankäytön perään, oppositio saa syyn nostaa hirveän älämölön, vähän asiasta mutta enimmäkseen asian vierestä. Lopputuloksena syntyy joku kosmeettinen muutos johonkin, tai vaihtoehtoisesti joku lehmänkauppa. Ei mitään uutta länsirintamalla.

Kun on niin, että oopperaa tuetaan julkisista rahoista, niin mun mielestä olisi ihan ok tukea myös moottoriurheilua. Vaan ei ne munkaan mielipidettä kysele.

[markkukovasin]

Kuinkakohan moni oopperaan menijä maksaa lopultakin sen lippunsa
itse?

Esim. noilla kaupungin suurkellokkaillahan kaikki tapahtumaliput taitavat olla luontaisetua-
ja siksi niitä sinne suuntaan hiippaileekin.Yleensä rouvansa liki puoliväkisin
taluttelemina. Muutenkin nuo henkevien tilaisuuksien liput tulee monasti jonkin muun touhun
oheishumppana.

t. Markku

[Markku Juusela]

Moro

Tuskin yhtäkään moottoriurheilutapahtumaa ei järjestettäisi ilman kohtuullisen suurta talkooporukkaa josta tässä välissä nyt suuri kiitos heille eli on elinehto tapahtumien aikaansaamiseksi.
Männä lauantaina tässä lähellä olin katsomassa rallin pikistä ja sinne olisi päässyt kyllä mettänkin läpi mutta käytin ihan pikiksen varressa olevaa parkkista ja mielelläni maksoin lipusta sen kympin ihan kannatuksenkin vuoksi enkä lymyillyt metsän läpi.

Olisi mukava nähdä oopperan työntekijöiden,kaikkien ihan permantomagnuksesta tähtiesiintyjään saakka ilme kun sanottaisiin että nyt pitäisi tämä esitys tehdä talkoilla kun tummahipiäiset maahantunkeutujat tulevat niin kalliiksi ja että saavat notkua kauppakeskus Foorumissa kun eivät luvanneet tulla tänne talkoisiin,vois olla unohtumattomia ilmeitä ja luulisin sitä esitystä ei eliitille tulisikaan.

Yhtälailla kiekkojunnut ja heidän vanhempansa suurien kausimaksujen lisäksi talkoilevat mutta tarkoitushan ei olekkaan hallivuokrien maksut vaan ne mestispelaajien huimat palkat.

[Teemu S. Lindfors]

Isosta keltaisesta kirjasta noita tukia löytyy, mutta on semmoista luettavaa, että kuluu disperiiniä. Eri momenteilla voi olla tukia myös silleen, että otsikosta ei tajua sen sisältävän tukea.

Sammaa mieltä olen kuin Malinen: olemme luoneet hirviön. Asian näin ollen olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jos yhtä kulttuurimuotoa tuetaan, on ihan oikeudenmukaista tukea toistakin.

[Jaakko Latvanen]

Tästä päästiin harrastusten tukemiseen verovaroin mukavasti.  Niimpä esitänkin kysymyksen raatille, siihen liittyen.  Kaikki kaupungit jakavat kulttuurin ja urheilun saralla rahaa järjestöille.  Tukisummat yleisesti luokkaa satasia - muutamia tuhansia seuraa kohti, kokonaissummat kunnan taloudessa kyllä kuitenkin merkittäviä.  Eniten saavat tietysti poliittiset nuorisojärjestöt, niinkuin demokraattiset nuoret kotkat, keski-ikä kasikympin paikkeilla, mutta jätetääs heidät tällä kertaa rauhaan, ja minä yksilöin muutaman järjestön, joiden toiminnassa olen ollut itse mukana.

1.  Moottorikerho  Tarkoituksena toimia moottoripyöräurheilun parissa, järjestää kilpailuja ja muuta liittyvää toimintaa.  Jäsenistö tavallisia ihmisiä.  Kerhoissa jäseniä joistain kymmenistä ehkä sataan tai muutamaan sataan.  Pääsääntöisesti kohtuullisesti toimeentulevaa väkeä, laittavat aika lailla omaa rahaa omaan tai jälkikasvunsa harrastukseen, yrittävät ylläpitää harrastusmahdollisuutta.  Kaupungit tukevat toimintaa monessa tapauksessa joillakin sadoilla euroilla vuodessa, eivät kaikki.  Urheiluseurojen määrärahoista tuetaan, jos tuetaan.  No entäs jos tämä onkin hiihtoseura; kaikki muut kriteerit samat, tuki helposti hieman suurempi?


2.  Kameraseura  Jäseniä muutama kymmen, keski-ikäisiä tai vanhempia valokuvauksen harrastajia, seuran jäsenmäärät muutamia kymmeniä.  Pääsääntöisesti hyvin tai erittäin hyvin toimeentulevaa porukkaa.  Seura voi saada esimerkiksi tilanvuokraan tai erilliskohteisiin avustuksia joitakin satoja euroja vuodessa.  Jäsenistö laittaa omaa rahaa harrastukseensa, mutta harvoin kovin merkittäviä summia.  Kulttuurimäärärahoista kaupungit tämän tyyppistä toimintaa tukevat, jos tukevat.


3.  Veteraanimoottoripyöräharrastukseen keskittynyt seura.  Jäsenistö keski-ikäistä, toimeentulevaa porukkaa, jäsenmäärät aika samoissa lukemissa kuin edellämainituillakin.  Kulttuurimäärärahoista taas voivat seurat saada tukea joillain paikkakunnilla esimerkiksi tilavuokriin tai erilliskohteisiin.

Kaikki edellämainitut yhteisöt saavat valtakunnallisten kattojärjestöjen kautta valtiontukia, tai niillä on mahdollisuus saada.

Olennaista on, että kyseessä on yksittäisten ihmisten itselleen omima harrastus, hyvinkin antoisa ja kehittävä.  Mutta miksi sellaisten, ketkä eivät ole kiinnostuneita eivätkä osallistu kyseiseen harrastukseen millään muotoa, pitäisi osallistua harrastajien itselleen vapaaehtoisesti keräämiin kustannuksiin?  Tämä ei ole kannanotto, kysyn vain perusteluja.

Voisiko kaikki tuollainen seura- ja harrastustoiminta perustua vain siihen, että yhteiskunta luo lait ja puitteet, esimerkiksi missä voi mitäkin harrastaa, ja harrastajat vastaavat itse harrastuksensa kuluista?  Jos tarvitsevat kerhotilaa, vaikka kuvien kehittämiseen, moottoripyörien korjaamiseen, tai vain kokoontumiseen ja säilyttämiseen, miksi muitten pitää osallistua kustannuksiin?

Nouskaas nyt poteroista, en kaipaa kannanottoja, joiden mukaan minun harrastukseni kustannukset kuuluvat muitten maksettaviksi, mutta minun ei tarvitse maksaa kenenkään harrastuksista...

Jaakko Latvanen

[Petri Behm]

Aika vähissä olisi jäähallit, urheilutalot ja bändien treenikämpät, jos harrastajien pitäisi itse maksaa.
Meidän kylällä oli muutama vuosi sitten ihmiskoe, joka päättyi kuten kaikki oli odottanut.
Harjoitusjäähalli kaatui veronmaksajien syliin, vaikka kirjallinen sopimus oli tehty kolmen eri harrastajaseuran kanssa, että käyttäjät maksaa.
Kaikki, siis ihan kaikki tiesi, että tuosta ei hyvä seuraa.
Tietämätöntä esitti hankkeen puuhamiehet ja rahoittajat, joilla ei ollut vaikeuksia jakaa veronmaksajien rahaa.

Ihmettelen vaan, että miten oli mahdollista saada hanke läpi, vaikka molemmilla puolella pöytää tiedettiin, että noutaja tulee muutaman vuoden sisällä. Eikö kantti kestänyt sanoa, että tarvitaan harjoitusjäähalli ja se rahoitetaan verovaroin ja sen ylläpidosta vastaa isolta osalta veronmaksajat. Miksi piti pystyttää kulissit, joita kukaan ei pitänyt totena.

[Esko P. Lehtinen]

Jos Lahen alueen mäkihyppymiehet olisivat itse joutuneet hyppymäkensä rahoittamaan niin saattaa olla, että ne nykyiset yksi "betoni" ja kaksi teräsmäkeä olisivat vähän nykyistä vaatimattomimpia?🤔🤔