Kun on 200 litran lämminvesivaraaja.
Niin kannattaako se sammuttaa n. 50snt/kWh sähkönhinnalla, vaikka päivällä ei ole ketään kotona ja käynnistää illalla, kun sähkö maksaa n. 30snt/kWh?
Toisaalta, kun ei ole ketään kotona, niin se ei paljoa itseään lämmitä, kun taas sitten illalla se voi olla jo hiukan viilentynyt, jolloin sen lämmittämiseen menee enemmän sähköä, kuin mitä päivällä säästi.
Harmi kun siihen varaajaan ei voi kytkeä itse kulutusmittaria, kun siinä ei ole sitä pistoketta, vaan se on kytketty katkaisijalla sulaketaulusta.
Mihis se varaaja sitä sähköä käyttää, mietitääs sitä. Ensteks siihen, että kaupunnin putkesta tuleva kylmä ves pittää lämmittää säädettyyn 65 asteeseen, tai mihin onkaan säädetty. Ja kun vettä käytetään, pittää saman verran ottaa uutta lämmitettäväksi. Tähän asti ihan sama, kummin teet. Ja jos se varaaja ei vuotas lämpöä ulos, sehän oiskin sama. Toinen asia, mihin sitä sähköä käytetään, on eristeen läpi karanneen lämmön palauttaminen. Ja karkaa sitä enemmän, mitä suurempi on lämpötilojen ero lämpimän veden ja varaajan ulkopuolella olevan ilman välillä. Tällä perusteella sitä vettä lämmitettäs vain sillon kun tarvitaan: vähiten karkaa läpi kun siellä varaajassa ei oo lämmintä vettä. Suoran sähkölämmityksen hyötysuhteessa ei oo ylämäkiä ja alamäkiä, kiihdytystä ja jarrutusta.
Siis halvimmalla lämmität, kun lämmität vaan sen veden, mikä mennee suoraan käyttöön. Se varaaja on siks, että ei tarvia oottaa; se on mukavuuslaitos, ei säästölaitos. Jos se säilytyspaikka on sellanen, mitä joka tapauksessa pittää lämmittää, se vuoto ei mee hukkaan. Jos sitä paikkaa lämmitetään suoralla sähköpatterilla, ja se vuoto ei koskaan lämmitä liikaa, onkin jo ihan se ja sama miten teet. Joka tapauksessa sähkölaitos käärii miljoonia, tee mitä teet...
Tää oli kaksinkertasen insinöörin yksinkertanen ajatelma; sähköstä ja sen käytön hyötysuhteesta en oikeesti ymmärrä hölkäsen pöläystä...
jaakkovaakko
PS. Juuselan talon lämmityksessä on ihan sama tilanne. Ei kannata lämmittää, jos ei oo kotona. Mutta oikeesti palataan kahteen asiaan; mitä rakenteet tykkää lämmön jatkuvasta pumppaamisesta, mitä pintojen kosteuksille tapahtuu. Ja kaks: Mitä ihmiset tykkää, kun tulleevat toimistaan kylmään mörskään.
PS2. Ja siis Petrin tapauksessa se vesi kannattaa lämmittää sillon ko sähkö on halvempaa, aina vain sillon, jos käyttäjät hyväksyy syntyneet suihkunkäyttökatkot. Saman määrän pitäminen lämpimänä viep saman verran sähköä kun jäähtyneen takasin lämmittäminen. Tai pitäminen vie enemmän, kun sillon karkaa eristeen läpi enemmän. Paitsi jos se karannu ei karkaa ulos asti...
PS3. Miun kohalla, kun siirrettäs lämmitys kokonaan halvan sähkön aikaan (siis joskus vuosikausien kuluttua, kun ei ennää oo kiinteetä hintaa...), syntyy hukkaa enemmän, kun saattaa joutua nostamaan lämpötilaa, jotta vesi kestää lämpimänä iltaan asti... Eli lämmitä halvalla sähköllä, ja kaikki käy suihkussa vasta sitten, kun halpa sähkö loppuu... eli aamuyöllä.
