Aihe: Asunnon myynti ja arvo

[Petri Behm]

Helsingin ulosottovirasto, Julkinen ulosmitatun omaisuuden nettihuutokauppa
OMAKOTITALON RAKENNUSPAIKKA ESPOON WESTENDISSÄ, Espoo

Espoon Westendissä sijaitseva omakotitalon rakennuspaikka osoitteessa Mustikkatie 5 A, 02160 Espoo. Määräosa 836 m2 tontista (kiinteistötunnus 49-13-42-4). Tontin koko pinta-ala 1672 m2. Tontilla hallinnanjakosopimus.
https://huutokaupat.com/1147325

Korkein tarjous 351 000 €

alv 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa
Huutokauppa päättyy Maanantai 14.01.2019 11:00, tai 3 min viimeisen tarjouksen jälkeen

Korkein tarjous 461 000 €

alv 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa
Huutokauppa päättyi Maanantai 14.01.2019 11:02

Paikalliset voi varmaan kertoa, että oliko tontti halpa vai kallis?

[Petri Behm]

Opettajakoulu muutti Savonlinnasta Joensuuhun: nyt ravintoloihin jonotetaan ja asuntorakentaminen kiihtyi ennätysvauhtiin.

Siirtopäätös käynnisti kuitenkin asuntorakennusbuumin. Kun Savonlinnassa puretaan nyt lähiöiden vuokrataloja, Joensuun keskustaan ja sen liepeille on noussut uusia kerrostaloja kuin sieniä sateella.

Viime vuonna kaupunkiin valmistui yli tuhat uutta asuntoa, mikä on ennätyksellisen paljon Joensuussa. Jo edellisvuonna Joensuuhun rakennettiin lähes 900 uutta asuntoa. Viime vuosien keskimääräinen tahti on ollut noin 660 asuntoa vuodessa.

Syksyllä oppilaitosten käynnistyessä asuntopula ei kärjistynyt niin pahaksi kuin etukäteen pelättiin. Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen kertoo, että opettajakoulutuksen siirtopäätöksen jälkeen Joensuuhun on valmistunut tai valmistumassa yli 700 uutta opiskelija-asuntoa.
”Myös yksityiselle sektorille on rakennettu tosi paljon pieniä yksiöitä. Sitäkin kautta asuntopula on purkautunut opiskelija-asumisessa”, hän sanoo.
Pielisjoen varteen uudelle Penttilänrannan asuinalueelle on noussut 14-kerroksinen puukerrostalo opiskelija-asunnoiksi.
Opiskelija-asuntoja ollaan tekemässä myös keskelle yliopistokampusta. Taitola-rakennuksen viereen on rakenteilla 214 asunnon kerrostalo, jonka alakertaan tulee ravintolatilat. Siihen suunnitellaan ravintolaa, joka olisi auki päivisin ja iltaisin.

Joensuuhun muuton myötä kolmikko joutui totuttelemaan myös asumiskustannusten nousuun: Savonlinnassa yksiön sai yksityisiltä markkinoilta 350 eurolla, Joensuussa siitä joutuu maksamaan 550–650 euroa.
Pentikäinen hankkiikin nyt lisätienestejä tarjoilijana ravintolassa. Heikkonen nostaa opintolainaa, mitä Savonlinnassa ei tarvinnut tehdä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005988254.html

[Petri Behm]

Kymen Sanomat ja koska maksumuuri, niin kopioin koko uutisen:
Vesieristettä ei ollut kylpyhuoneessa yhdelläkään seinällä — Kotkalaisen kerrostalon asuntojen omistajat ovat tyrmistyneitä: ”Tämä on petos”

Rakentaja Skanska vetäytyi vastuusta vedoten takuuajan umpeutumiseen ja valvonnan laiminlyöntiin. Kerrostalon kaikki kylpyhuoneet aiotaan tarkistaa.

Kotkalaisen kerrostalon asukasta kohtasi ikävä yllätys kylpyhuoneen laatoituksen tummuessa kosteudesta. Remontissa avatut seinät kertoivat, ettei ainoassakaan seinässä ollut vesieristettä.

Hirssaareen vuonna 2006 valmistuneen kerrostalon rakentaja Skanska vetäytyi kaikesta vastuusta vedoten kymmenen vuoden takuuajan umpeutumiseen. Skanskan mukaan vastuu rakennusvirheestä kuuluu rakennusvalvojalle.

Asunnon kylpyhuoneessa vesieristettä oli vain lattiassa, josta vesieriste oli nostettu noin 10—15 senttimetriä seinäpintoihin. Edes suihkutilassa ei seinissä ollut vesieristettä.

Taloyhtiön isännöitsijän mukaan asunnon omistaja halusi teettää kylpyhuoneeseen rakennusmääräysten mukaiset vesieristeet.

— Taloyhtiö kustansi rakenteelliset työt vesieristeineen. Lisäksi korjattiin lattiakaivo, jossa kaato oli väärinpäin sekä vessanpytyn lattialiitos, kerrotaan isännöintitoimistosta.

Taloyhtiölle kustannuksia asunnosta kertyi 2 000-3 000 euroa. Loput kylpyhuoneremontin kustannuksista jäivät asunnon omistajan kontolle.

Koska kyse oli rakennusvirheestä, ei vakuutuksista saatu korvauksia.

Rahanmenoa taloyhtiölle
Isännöitsijän mukaan kyseinen rakennusvirhe on petos.

— Törkeäkin petos kuitenkin vanhenee kymmenessä vuodessa.

Isännöitsijän mukaan asiassa käännyttiin kerrostalon rakentaneen Skanskan puoleen, josta ilmoitettiin takuuajan umpeutuneen ja vedottiin valvonnan laiminlyöntiin.

— Esitimme asiassa reklamaation, mutta oikeudessa taloyhtiöllä ei olisi kovin hyviä menestymisen mahdollisuuksia, uskotaan isännöintitoimistossa.

Isännöitsijä aikoo esittää kerrostalon kaikkien kylpyhuoneiden tutkimista.

— Se tietää kustannuksia ja rahanmenoa taloyhtiölle.

Skanska ei tutkinut
Skanskan aluejohtaja Petri Laukkanen kertoo kyseisen taloyhtiön informoineen yhtiötä asiasta.

— Taloyhtiö on valmistunut kolmetoista vuotta sitten ja sen rakentamiseen on sovellettu rakentamismääräyksiä, jotka ovat olleet rakennuslupaa haettaessa voimassa, sanoo Laukkanen.

— Emme ole itse tutkineet tilannetta tarkemmin, sillä lain mukainen vastuuaikamme on päättynyt. Meihin ei tietoni mukaan ole oltu aiemmin taloyhtiöstä yhteydessä, eikä informoitu siitä, että kylpyhuoneissa olisi ollut ongelmia, kertoo Laukkanen.

Asukkaat tyrmistyneitä
Kotkassa kerrostalossa asuva Jari Pöysä kertoo heränneensä tilanteeseen kuultuaan naapurinsa kylpyhuoneessa olleista ongelmista.

— Minulla on nyt dokumentit kolmannessa kerroksessa remontissa olleesta kylpyhuoneesta. Sieltä puuttuivat rakennustarkastajan mukaan vesieristeet ja nauhat seinistä.

Pöysän mukaan kylpyhuoneen lattiassa oli onneton lima, joka ei ole nykyvaatimusten mukainen.

— Olen itse tehnyt 45 vuotta työkseni laatoitus- ja maalaustöitä, enkä ole eläissäni törmännyt tällaiseen, sanoo Pöysä.

Kerrostalon asukkaat ovat Pöysän mukaan olleet tyrmistyneitä.

— Kaikki eivät asiasta vielä edes tiedä, mutta meillä on toukokuussa taloyhtiön kokous, jossa asia otetaan esille.

Pöysän mielestä taistelu on kuitenkin aika mahdotonta.

— Skanskalla on Kotkassa sairaalatyömaa tekeillä. Toivottavasti siellä ei työn jälki ole samanlaista, sanoo Pöysä.

Huolestuttava tapaus
Purematta Pöysä ei niele Skanskan ilmoitusta siitä, että kylpyhuoneet olisi rakennettu silloisten rakennusmääräysten mukaisiksi.

— Jo vuonna 2000 olivat voimassa määräykset, joiden mukaan lattiakaivollisissa kylpyhuonetiloissa piti olla kaikissa seinissä vesieristys. Ja tekijällä piti olla paperit, että sai edes tehdä niitä töitä, sanoo Pöysä.

Pöysän mukaan rakentajan on myös raportoitava VTT.lle, kuinka työ oli toteutettu.

— Papereiden mukaan tämä on ollut tarkastettu työ ja tehty hyvän rakennustavan mukaisesti niin, että pykälät täyttyvät. Mielestäni mitään valvontaa ei ole ollut, sanoo Pöysä.

Oman asuntonsa osalta Pöysä aikoo odottaa, ottaako Skanska yhteyttä.

— Terveydellisten syiden vuoksi en pysty nyt remonttia tekemään.

Pöysän mielestä heidän kerrostalonsa on huolestuttava tapaus.

— Kerrostalossamme on yhdeksäntoista asuntoa. Kaikkien asuntojen kylpyhuoneremontit voivat hyvinkin tulla maksamaan 200 000-300 000 euroa.
https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/0e13b62e-9de7-453b-94d4-12af8b0dc754

[Petri Behm]

Länsi-Savo ja koska maksumuuri, niin kopioin koko uutisen:
Nimetön ammattilainen: Moni asuu yli varojensa — "Elämäntyyli on sellainen, että pitäisi saada iso ja komea kämppä hirveällä velalla"

Jokaiseen ammattiin sisältyy totuuksia ja tabuja, joista ei puhuta ääneen. Monia työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus ja tietosuoja, joitakin hienotunteisuus. Länsi-Savo päästää ääneen eri alojen ammattilaiset, tällä kertaa Etelä-Savossa työskentelevän kiinteistönvälittäjän.

”Tämähän on äärimmäisen viehättävä ala. Tapaa hyvin erilaisia, eri ikäisiä ihmisiä, joilla on erilaiset taustat. Kiinteistönvälittäminen on vaikeaa, mutta kuka tahansa voi tämän oppia. Tarvitaan vain tarmokkuutta opetella.

Siksi ihmettelen, että niin harvat hakeutuvat alalle töihin. Joillekin kiinteistönvälitys on täällä käytännössä ainoita vaihtoehtoja, sillä toimihenkilötaustaisten on vaikea saada Etelä-Savossa töitä.

Monta semmoistakin kyllä on, jotka ovat ihan väärällä alalla.

Aluksi pitää sietää epävarmuutta. Toisaalta palkassa ei ole ylärajaa. Jos tämän alan malttaa opetella, työ on oikeasti hyvin palkattua täälläkin. Ansioissa pitäisi päästä bruttona kolmen tonnin kantturoihin.

Usein on auto- ja puhelinetu. Hyvän välittäjän palkat ovat täällä varmaan 4–5 tonnia kuussa.

Toisaalta pitää puhua myös palkkaan panostetusta ajasta. Tuntipalkka ei välttämättä muodostu kovin kaksiseksi.

Olemme aina töissä. Jos meinaa menestyä, pitää hyväksyä, että puhelin soi aina, ja aina on vastattava. Jos et pääse lähtemään, joku toinen tekee sen kaupan.

Epärealistiset odotukset hidastavat kiinteistökauppoja paljon. Mikkelissä omakotitalot käyvät vielä jollain tavalla kaupaksi, mutta ympäryskunnissa kysyntä on pientä.

Harva eläkeläinen ostaa omakotitalon. Tänne ei ole tervettä muuttoliikettä, joten kysyntä on pientä, ja se määrää hinnan.

Jouduin hiljattain kertomaan syrjäseudulla taloaan myyvälle asiakkaalle, että hänen hinta-arviostaan voisi pyytää vain puolet. Hän ei antanut kohdetta myyntiin, mutta se on mielestäni ammattitaitoa, että sanotaan asiat rehellisesti.
Etu on ostajalla

Etelä-Savossa on nyt ilman muuta ostajan markkinat. On kova paikka, jos kohteelle ei ole kysyntää ollenkaan.

Sellaisia kohteita on yhä enemmän. Monelle talo on heidän ainoa varallisuutensa. Jos haluaa muuttaa syrjästä palveluiden ääreen, arvoton omaisuus voi jäädä myymättä syrjäseudulle.

Joskus kuitenkin päästään yli pyyntihinnan, jos myyntikohteesta saadaan aikaan kilpailutilanne, ja toinen ostaja haluaa kohdetta enemmän kuin toinen.

Jos ensimmäiseen kuukauteen kohteelle ei ole yhtään kysyntää, yleensä hinta on silloin väärä. Alalla monenlaisia toimijoita, ja osa välittäjistä hinnoittelee ylihintaan, että saa toimeksiantoja.

Jos kolme välittäjää hinnoittelee kohteen 140 000–180 000 euron välille, ero on kuluttajan silmissä hurja, joten totta kai valitaan mieluusti välittäjä, jonka arvio on korkein.

Mutta sitten ihmetelläänkin, kun kauppa kohde ei lähdekään menemään. Kulut juoksevat, ja lopulta kohteesta voi joutua luopumaan 120 000 eurolla.

Monesti myyjän tilanne ei ole ihan optimaalinen. Voi olla kuolemantapaus, avioero tai muita murheita.

Mielestäni tinkimisen pitäisi sattua kymmenen prosentin sisään kauppahinnasta, ja usein niin onkin. Keskustelunvaraa pitää olla, kun emme ole Eirassa eikä Meilahdessa.

Koko alasta en mene takuuseen, mutta itse en tietoisesti valehtele enkä peittele asioita asuntokaupoissa. Se on kuin pissisi housuun pakkasella. Meitä sitoo aika kova kuluttajansuojalaki. En kyllä myöskään korosta kohteen huonoja piirteitä.

Kerran näin loma-asuntokohteessa, että kapean lahden vastapäätä oli aivan hirveä polttari- tai muu remuporukka vuokramökissä.

Myöhemmin eräs asiakas totesi, että tämähän on rauhallista aluetta. Päätin kertoa mahdollisesta häiriötekijästä, sillä valheesta jää nopeasti kiinni.

Kysynnän liioittelua esiintyy alalla varmasti, mutta siinäkin valheella on lyhyet jäljet.
Villejä piirteitä

Alalla on vähän villejä piirteitä. Kaikilla välittäjillä ei ole ammatillista LKV-pätevyyttä, mutta joskus esiinnytään, että on. Sanotaan esimerkiksi, että firmalla on LKV. Mutta firma ei allekirjoita sopimusta, vaan asunnon välittäjä.

Sekin on mielestäni väärin, että ilman LKV-pätevyyttä oleva välittäjä käy katsomassa paikan, mutta laillistettu kiinteistönvälittäjä allekirjoittaa paperit.

Hintakehitys tulee täällä aina olemaan maltillinen, ja tällä hetkellä se varmaan on vähän laskussa. Se on vain fakta.

Tähän mennessä on aina luultu, että kun otetaan asuntolaina, saadaan asunnosta se mikä on maksettu. Se ei näillä korkeuksilla ole enää millään tavalla sääntö. Saati että arvo vielä nousisi, pikemminkin päin vastoin, vaikka asunto olisi upouusi.

Ihmiset eivät myöskään millään ymmärrä sitä, että vaikkapa kymppitonnin kylppäriremontti ei nosta asunnon hintaa. Se voi kyllä nostaa ostajan ostohalukkuutta.

Jos kuitenkin 150 000 euron arvoiseen taloon laittaa maalämmön 30 000 eurolla, voi talosta sen jälkeen pyytää suurin piirtein 10 000 euroa enemmän. Maalämpö on hyvä remontti, koska se pudottaa pitkällä tähtäimellä jopa merkittävästi asumiskustannuksia.

Velkaa otetaan suruttomasti
Monet elävät nykyään yli varojensa. Elämäntyyli on sellainen, että pitäisi saada iso ja komea kämppä hirveällä velalla.

Uusien asunto-osakeyhtiöiden velkaisuus tulee olemaan vielä iso ongelma. Se huolestuttaa. On perheitä, joiden lainat ovat ihan piripinnassa ja taloyhtiön rahoitusvastikkeessa lyhennysvapaata kolme tai viisi vuotta.

Teimme laskelman yhdestä kolmiosta, jossa rahoitusvastike on tällä hetkellä joitakin kymppejä, kun korot ovat nollassa. Kun lainanlyhennys taloyhtiössä muutaman vuoden päästä alkaa, rahoitusvastike nousee melkein nollasta 400 euroon.

Jos perhe on vetänyt pankkilainansa ihan limiittiin, tilanne on vaikea. Sellaisia asuntosijoittajiakin on paljon, jotka ovat tehneet sijoituksia isolla velkavivulla. Väitän, että jonkun vuoden päästä ne asunnot ovat uudestaan markkinoilla.

Asuntokaupoissa tunne voittaa aina järjen. Tässä myydään mielikuvaa. Asuisitko siellä missä nyt asut tai ajaisitko autolla millä nyt ajat, jos olisit tehnyt päätöksen pelkästään excelillä laskemalla?

Tunne ohjaa päätöksiä, ja sen jälkeen aletaan keksiä ratkaisua tukevia järkisyitä.

Tätä työtä on hankala korvata robotilla. Nykyään on kyllä entistä enemmän sovelluksia ja palveluita, jotka auttavat asuntojen hinnan laskemisessa. Vanhaan aikaan hinnat olivat välittäjien jumalaista tieto, mutta nykyään kuka tahansa voi saada asunnon hinnan selville.

Kauppa käy aina,hinnat vain vaihtuvat
Jos sijoittaisin asuntoon Etelä-Savossa, Mikkeli olisi varmaan paras kohde. Pieni yksiö tai kaksio ammattikorkeakoulun kampuksen läheltä. Arvo ei nouse, mutta vuokratuotto on hyvä.

Mikkelissä käy opiskelijoiden lisäksi paljon keikkatyöläisiä, kuten lääkäreitä ja sotilaita, jotka asuvat isoissa kaupungeissa. He ovat valmiita maksamaan isompaakin vuokraa mieleisestä asunnosta, josta saa verovähennykset. Tämä ja ammattikorkeakoulu pitävät kaupungin vuokratasoa melko korkealla.

Myös Pieksämäellä on hirveän halpoja asuntoja, joista voi saada hyvän tuoton. Kyllä sijoittaja voi pienilläkin paikkakunnilla pärjätä. Pitää vain olla hereillä, kun ostaa.

Kaupunginosista jotkut ovat mainettaan parempia. Laajalammella on jostain syystä aina ollut huono maine. Siellä on kuitenkin luonto lähellä, melkein pihasta pääsee hiihtämään tai marjastamaan. Julkinen liikennekin näyttää toimivan.

Asuntokauppa käy aina. Ihmisillä on aina erinäköisiä syitä muuttaa paikasta toiseen.

Asuntokaupan hintarakenne ja hinnoittelu kuitenkin muuttuu. Kun on lama, asunnot halpoja, mutta kauppa käy. Korkeassa suhdanteessa, hinnat ovat kalliimpia, mutta kauppa käy silloinkin.

Etätöistä pientä piristystä
Väestö valuu pääkaupunkiseudulle, mutta sitä ei pidä ajatella yksinomaan harmituksen kautta. Etelä-Savoon muuttaa myös entistä enemmän ihmisiä, jotka pystyvät tekemään etätöitä mistä vain, kunhan tietoliikenneyhteydet ovat hyvät.

Uskon, että etätyö tulee jonkin verran lisääntymään, sillä toimistotila Helsingissä on pirun kallista.

Joskus markkinat muuttuvat äkisti, ja fiksu välittäjä pystyy havaitsemaan sen nopeasti. Kaikki eivät vieläkään tajua, miten Etelä-Savon mökkimarkkinat muuttuivat 2010-luvun alussa.

Vuonna 2012 venäläisille menivät kaupaksi melkein kaikki kesämökit, mutta kun rupla rupesi syöksymään, venäläiset hävisivät kaupoilta.

Moni on verrannut myydyn naapurimökin silloista hintaa oman mökkinsä nykyiseen arvoon ja pettynyt, kun ei silloin myynyt."

Juttusarjassa esitellään paikallisia eri alojen työntekijöitä. He esiintyvät nimettöminä. Kyseessä on poikkeusratkaisu. Länsi-Savo katsoo, että nimettömyys on perusteltua siksi, että näin voidaan nostaa esiin sellaisia kiinnostavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, jotka muuten jäisivät käsittelemättä.
https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/c96be821-994a-4669-b534-7a87a79dded2

[Petri Behm]

Annetaan ilmaiseksi omakotitalo – nettikirppiksen pienen ilmoituksen takaa paljastuu rankka hometalotarina
Yli 200 000 euroa maksaneesta omakotitalosta tuli omistajalleen arvoton. Katja Lahden on pakko päästä siitä eroon.

Takana on yhteensä liki kuuden vuoden oikeuskäsittely ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Lopullinen oikeuden päätös kauppaa koskevasta riita-asiasta tuli viime elokuussa. Lahti sai alennusta kauppahinnasta, mutta hän laskee ottaneensa takkiin kuitenkin reilusti 100 000 euroa.

– Lähdimme alun perin hakemaan kaupan purkua. Se oli asianajajan mukaan realistinen tavoite ja meidän piti olla vahvoilla, selvittää Lahti.

Tilanne kuitenkin muuttui yllättäen. Istuntopäivä käräjäoikeudessa oli jo määrätty, kun tyhjillään olleessa talossa tapahtui vahinko. Siellä hajosi kaukolämpöputken liitoskohta ja taloon pääsi suihkuamaan kuumaa höyryä yli viikon ajan.

– Tämä lisävahinko muutti kaiken. Jouduimme perumaan jo sovitun istuntopäivän emmekä voineet enää hakea kaupan purkua Purun edellytys on, että kiinteistö palautetaan myyjälle siinä kunnossa kuin se on ollut kaupanteon hetkellä, kertaa Lahti onnettomia tapahtumia.

– Tämän talon kanssa aivan kaikki on mennyt pieleen.

https://yle.fi/uutiset/3-10657270

[Petri Behm]

Samasta vanhasta asunnosta yli tuplahinta
Sukupolvipuhalluksen karkeus ja mittakaava käy kouriintuntuvalla tavalla ilmi pienestä laskuharjoituksesta, jossa pannaan rinnakkain kahden eri sukupolvea edustavan asuntolainan koko laina-ajan mittaan maksettavaksi kertyvät ”elinkaarikustannukset”.

Keskivertoasunnon ostaminen pääkaupunkiseudun vanhasta kerrostalosta maksaa kaikkine lainanhoitokuluineen tänään pitkälti yli kaksi kertaa enemmän kuin saman asunnon ostaminen maksoi 1990-luvun puolivälissä.

Laskuharjoituksen oletukset ovat pelkistettyjä mutta johtopäätökset pätevät yhtä hyvin asuntomarkkinoiden todellisiin muutoksiin.

Edellisen sukupolven esimerkkilainan korko on nykykorkoihin verrattuna huimat kuusi prosenttia ja laina-aika vain kymmenen vuotta. Nykypolvea edustavan esimerkkilainan korko on yksi prosentti ja laina-aika 25 vuotta.

Asuntolainojen yleiset viitekorot olivat 1990-luvun puolivälissä kuuden prosentin hujakoilla ja laina-ajat kymmenen vuoden tuntumassa, mutta nyt uusien asuntolainojen keskikorko on jopa hieman alle prosentin ja laina-ajat tyypillisesti jopa 25 vuotta.

Tilastokeskuksen laskeman asuntohintaindeksin perusteella vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta on pääkaupunkiseudulla noussut 1990-luvun puolivälin jälkeen reaalisesti yli kaksinkertaiseksi.

Tämän perusteella 1990-luvun puolivälissä 100 000 euroa maksaneesta asunnosta on nyt maksettava 250 000 euroa ja vielä inflaation vaikutukset päälle.

Kuuden prosentin korolla ja kymmenen vuoden tasaisella lyhennystahdilla 100 000 euron lainasta kertyy maksettavaa yhteensä 133 000 euroa. Kun lainamäärä kasvaa 250 000 euroon ja laina-aika venyy 25 vuoteen, kertyy maksettavaa yhteensä yli 280 000 euroa.

Näin nuori nouseva polvi velkaantuu yhä raskaammin siitä huolimatta, että talous- ja rahapolitiikan päättäjät ovat kaikin keinoin olevinaan jättämättä alati kasvavaa velkataakkaa ”tulevien polvien harteille”.
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006015612.html

[Jaakko Latvanen]

Pari mutkaa oikaistu tuossa esityksessä.

"Tilastokeskuksen laskeman asuntohintaindeksin perusteella vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta on pääkaupunkiseudulla noussut 1990-luvun puolivälin jälkeen reaalisesti yli kaksinkertaiseksi.

Tämän perusteella 1990-luvun puolivälissä 100 000 euroa maksaneesta asunnosta on nyt maksettava 250 000 euroa ja vielä inflaation vaikutukset päälle."

Tuossa ensimmäisessä lauseessa todetaan reaalinen hinnannousu.  Se on sama kuin inflaation vaikutus, eli sitä ei tule toista kertaa päälle.

Jonkun investoinnin kannattavuutta lasketaan tuottojen perusteella.  Mahdollisuutta toteuttamiseen arvioidaan kassavirtalaskelman perusteella.  Tuossa kirjoitelmassa nämä kaksi asiaa sotketaan suloisesti toisiinsa, vaikka tausta huomioon ottaen pitäisi kirjoittajan ymmärtää asia.  Siis jos sijoitukselle saadaan pitkällä aikavälillä haluttu korko, on sijoitus kannattava.  Korko voi olla muuta saavutettua hyötyä kuin rahaa, eli esimerkiksi katto pään päällä siellä missä on töitä tarjolla.  Kassavirtalaskelma taas kertoo, selvitäänkö maksuista.  Onko tilillä rahaa sinä päivänä kun maksu lankeaa.  Ja nämä kaksi eivät ole sama asia; sijoitus voi olla hyvinkin kannattava, mutta jos kassan saldo menee maksun langetessa pahasti miinukselle, eikä mahdollisuutta muuhun rahoitukseen ole, ei sitä investointia pidä mennä tekemään.  Se ajautuu pankille, ja melko halvalla, jonain päivänä.  Lisäksi toisessa kohtaa puhutaan reaaliarvoista, ja toisessa rahaa käsitellään vain numeroina, eli rahan arvon muutos unohtaen.  Rahalla, kuten kaikella tavarallakin, on aikaan ja paikkaan sidottu arvo, joka on muuta kuin nimellisarvo.  Esimerkiksi joulukuusen markkina-arvo muuttuu torilla aika radikaalisti, kun jouluaatto on ohitettu.

Sitä en kuitenkaan väitä, etteikö laskelma ole oikean suuntainen, vaikka numeroarvot heittävätkin aika lailla.

Jaakko

[Petri Behm]

Asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden mukaan asuntojen hintojen pysyvä lasku uhkaa nyt jo monia Savonlinnan, Varkauden, Haminan, Forssan, Kokkolan ja Kemin kaltaisia keskisuuria kaupunkeja. Asuntojen hinnat ovat niissä laskeneet koko tämän vuosikymmenen, niin taantumassa kuin nousukaudellakin.
Purkaminen vaihtoehdoksi
Timo Metsola ehdotti jo vuosi sitten, että valtio alkaisi tukea vanhojen asuntojen purkamista taantuvilla alueilla niin sanotulla romutuspalkkiolla.
– Monilla pienillä paikkakunnilla, joilla nyt asukkaat viihtyvät sinänsä ihan hyvin, on se ongelma, että asuntoja on aikanaan tehty tuplasti suuremmalle väkimäärälle. Asuntojen ylitarjonta romahduttaa nyt hinnat, hän toteaa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/1564adf2-eacf-4308-8b86-a891e56c8855

[Risto Sollo]

No nii.Asuntoja pitää purkaa että saataisiin niiden hinnat nousuun....Huokaus.

[tuomo jylha]

Vanhojen asuntojen hinnat on olleet päin persettä viimeiset 30 vuotta. Ei siinä sen kummallisempaa kuin nyt niiden hinta on vaan menossa oikeaan suuntaan.
 Jos rakennuksen suunniteltu käyttöikä on ollut n. 50 vuotta joka lukee hyvin monessa rakennuksen paperissa. Energia luokituskin on usein sitä alinta mahdollista. Jos se on mennyt ja suuret remontit monelta osin tekemättä, niin mikä niiden arvo sitten pitäisi olla? Asbestipurkuja, valurautaputkistoja, parvekeremontteja, käyttövesiputkiremontteja, vesikattojen uusinta, salaojituksien teko, ikkunaremontit, lämmitysjärjestelmien uusiminen, yms. yms. ja kaikki nämä on usein vielä just edessä odottamassa ja tekemättä.
 Vrt. aivan loppuun ajettu auto joka on täysin ruosteessa, mutta myyntiarvo pitäis kumminkin olla uuden auton hintainen?
 Niiden markkina-arvot on olleet täysin väärät kuntoon ja todelliseen arvoon nähden. Ilmeisesti ostajat ovat huomanneet saman asian kerran myyntihinnat tippuu, myyntiajat pitenee ja markkinoilla on niiden niiden ylitarjontaa? Ylihinnoittelu ei palvele ketään muita kuin rahoituslaitoksia.

[Petri Behm]

Hypoteekkiyhdistys: Asuntojen hinnat ovat alamäessä – Pian alkaa kaupungistumisen kolmas aalto
Ennusteen mukaan Suomessa on pian vain kolme aidosti kasvavaa kaupunkiseutua, kun tutuissakin kasvukeskuksissa väestö lähtee laskuun.

Kaupungistumisen kolmas aalto on alkamassa
Suomessa on pian vain kolme aidosti kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku. Näin ennustaa Hypon tilaama tuore alueellinen väestökatsaus. Sen mukaan Suomi on siirtymässä kaupungistumisen seuraavaan aaltoon, joka on suurten kaupunkien aikakautta. Monilla kaupunkialueilla, jotka ovat tähän asti kasvaneet, väestö kääntyy laskuun 2030-luvulla.
Ennusteen mukaan kaupungit tulevat tiivistymään entisestään. Maakunnan kasvukeskuksissa suunta on maaseudulta kaupunkiin. Samalla kaupungit kasvavat sisäänpäin eli keskustat vahvistuvat ja laita-alueet supistuvat.
https://yle.fi/uutiset/3-10670078

[Henry Eklund]

Itse päätin etten tappiota ota, kun tilani pahenee saa yhteiskunta laittaa mulle hissituolin. Vaimolla myös polvessa nivelkuluma eikä todellakaan makseta yhtään, se hissituoli maksaa yhden kuukauden vuokran jossain hoitokodissa. Mikä tulee kaupungille halvemmaksi, nyt sain invapysäköintiluvan ja pysäköin reppujen eteen pitäen huolta etten tuki pelastustietä. Eilen marketissa kaikki neljä invapaikkaa täynnä ja vain yhdessä autossa merkki, panin perhepaikalle ja varta tuli mussuttamaan siitä. Käskin käydä katsomassa tuulilasiin ja sanoin et soita poliisit vaan, saan pysäköidä kieltoalueelle jos se ei ole kenenkään tiellä. Parkkikiekko pitää laittaa mutta aika saa ylittyä, käytän tätä oikeutta tietenki helpottaakseni elämää. Siksihän se on mulle myönnetty ja 10V kestoajalla.

[Markku Juusela]

Moro

Erään rodun tervejalkaiset pysäköivätkin ihan pääoven eteen eikä vartijat voi mitään.

[Henry Eklund]

Joo ja näkee kansallis puvusta, eine ihan tervejalkaisia ole. Katso miten kävelevät, Kummelissa aikoinaa paljon pilkkaa. No päivällä oli auto parkissa ihan oven edessä, oli merkki ja kun lähdin näin kun pyörätuolia pantiin autoon. Ihan oikea ratkaisu, ne ei tajua että sivussä pitää olla tilaa. Mäkin kävelen kuin terve 60V ukko mutta se ei ole niin, kyllä mun pitää saada ovi kunnolla auki. Se merkki ei ole minkään arvoinen, just torilla ja ivapaikat täynnä panin parkkiin huoltoajo paikalle enkä tukkinut mitään niin lappuliisa seiso jo takana tekemässä lappua, pyysin katsomaan etuikkunaa niin repi lappunsa.

[Petri Behm]

Verohallinto muutti verotusta vuoden alussa.
Osa Turun saaristossa asuvista maanomistajista on joutunut vaikeaan tilanteeseen. Åbo Underrättelser uutisoi tiistaina, että verohallinto on muuttanut kiinteistöverotusta vuoden alussa.

Maanomistajat ovat saaneet veroviranomaiselta viestin, jonka mukaan verotus on ollut aiemmin virheellinen. Verotuksen muutos koskee niitä metsä- tai peltoalueita, joilla ei ole kiinteistöjä tai viljelyä.

Åbo Underrättelserin haastattelema jurmolainen Klas Mattson kertoi, että hänen kiinteistöveronsa nousee päätöksen myötä 980 prosenttia. Hänen maa-alueensa on osa Natura 2000 -suojelualuetta, ja suurin osa siitä on täysin viljelykelvotonta. Mattson on ollut viranomaisiin yhteydessä, mutta päätöksen ei ole toistaiseksi luvassa muutosta.

Haastatellut maanomistajat pelkäävät henkilökohtaista konkurssia. He toivovat asian uudelleenkäsittelyä.

– Tämä on kohtuutonta. Miksi valtio haluaa verottaa täysin arvottomia saaria? Borstössä asuva Tage Danielsson kysyi.

Vähän tynkä uutinen ja alkuperäinen lähde on maksumuurin takana, mutta eiköhän aiheesta uutisoida kohta tarkemmin.
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006048498.html