Miepäs veikkaan yhtä tulosta. Äänestysprosentti jääp lähemmäks 40 ko 50.
Kovasti oon ilonen että tuo veikkaus ei pitäny paikkaasa. Syrjä-alueiden, niiko Savonlinnan, asujat huolestu sairaalansa säilymisestä niin paljon, että nousivat barrikaadeille. Alle puolet silti jakso äänestämmään koko populaation äänioikeutetuista. Toinen asia mistä oon ilonen, että oli meillä mitkä vaalit hyvänsä, niin äänet on laskettu muutamia tunteja sen jälkeen, ko kopit on kiinni. Hävinneet selittää medianäkyvyyttä ja sen puutteita, ilmoja, koronaa ja millon mitäkin, mutta kukkaan höyrypää ei huuva suu vaahossa että nää vaalit on varastettu häneltä! Ja siitäkiin oon onnellinen, että melko lailla kaikilla äänioikeutetuilla on mahollisuus äänestää, eikä politiikassa kuitenkaan valtavasti tehä töitä sen etteen, ettei jatkossa näin olisi.
Missä kaikissa maailmankolkissa on vaalit samalla tasolla yleiset, yhtäläiset, ja tulokset lasketaan aika lähelle äänestyslippujen mukkaan? Missäs maailmankolkissa Euroopan ulkopuolella? Japani, Australia, Uusi-Seelanti, Kanada ja sitte nää läntisen Euroopan maat?
Tuossa joukossa pysymisseen kannattaa panostaa, ja siks mie omalta osaltani oon käyny joka ainoissa vaaleissa äänestämässä koko sen ajan, kun oon äänioikeutettu ollu. Demokratian hankkiminen ei ollu Suomeenkaan ilmaista, eikä se pysy itsestään, sitä pitää vaalia. Aina kun käydään vaalia. Kaikki ääriliikkeet uhkaa demokratiaa, siitä vallinnee täälläkin yksmielisyys. Kumman äären uhkaa enemmän, siitä ei ihan yksmielisyyttä ehkä ole; vaalitaan silti jatkossa demokratiaa.
Suurin uhka demokratialle on se, että sitä aletaan pitää itsestään selvyytenä, kun se on jatkunut riittävän kauan. Mikä ilmenee byrokratian kasvuna, ylimääräisten valtuustokuvioiden syntynä, näennäisdemokratiana, kun päättävistä elimistä tulee kumileimasimia, ja päättämisen järjestelmien jatkuvana kasvuna ja niihin kuluvan rahan moninkertaistumisena, ja samalla päätöksenteon hidastumisena ja vaikeutumisena. Ihmiskunnan historian demokratiakokeilut ovat kautta aikojen sortuneet näihin syihin; demokratia syö itsensä, kun kukaan ei ehdi enää tekemään leipää, kaikkien aika menee yhteisistä asioista neuvotteluun ja päätökset jäävät valituskierteitten alle tai yksinkertaisesti vain tekemättä. Minun mielestäni eletään jonkinlaista murrosvaihetta siitä, onko maailman valtikka ja johtava toimintamalli kiinalainen diktatuuri vai eurooppalainen demokratia muutamien seuraavien sukupolvien ajan.
Mitähän vaihetta meillä kansakuntana nyt eletään?
jaakkovaakko