Aihe: Classic trial

[Eero Nikkanen]

 Takarengashan sulla jo on.   

 Jottei jää ihan höpinäksi, niin haastan Martin jossain tapahtumassa, mihin nyt kumpikin pääsee yhtäaikaa.
 Mulla on näitä muuttujia melko määrä, mutta jos planeetat ovat sopivassa rivissä, niin ehkäpä sitten Hyvinkää.

 Sama ryhmä, samat jaksot.  Voittajalle pullakahvit/ makkarat, mitä nyt kioski tarjoaa.

 Otetaanko haaste vastaan ?       Haasteen toki voinee heittää muillekin lajista kiinnostuneille palstalaisille.

[Martti Törmä]

Täytyy ottaa haaste vastaan,minkäänlaista kilvanajon kokemusta ei ole mistään lajista,lukuunottamatta mikroautoilla sisällä ja ulkona muutaman kerran.
Minitrialkisoja olin järjestämässä 80-luvun puolivälin paikkeilla parina kolmena vuonna, Stenbergin Eskon,Hiltusen Supin,velipoikien ja muutaman muun kanssa,sen jälkeen kun Lintukankaan motocrossrata suljettiin.
Ainoa kilpailija jonka siltä ajalta muistan on muuan Tommi Ahvala. Ahvalan isoveli? oli melkoinen mestari,hänelle ei kelvannut meidän tekemät jaksot.Talkooväestä kun oli pulaa,hän lupautui yhden jakson pistelaskuriksi,kun ehdin kahvinvientikierroksellani hänen jaksolleen,oli siimat vallan muualla ja jakso paljon helpompi.Tarjoilin silti kahvia.
Nyt senaikaisessa trialmaastossa on Porttikallion hiihtokeskus jossa ampumahiihto taitaa olla päälaji.

[Eero Nikkanen]

 13.1 Alla oleva kommenttini saattaa lukijasta tuntua hieman "pohjattomalta", mutta se johtuu siitä, että edellä ollut kommentti, johon tämä pohjautuu, on kirjoittajansa toimesta poistettu.          Pahoittelen.
 Tänään juttelin aiheesta erään lajiryhmän edustajan kanssa, eikä hän pitänyt classic-tapahtumia millään tavalla ongelmallisena. Päin vastoin.

...


Kiitos vaan Paavo kaikenlaisesta avusta tähän asti. Osaan arvostaa sitä.

 Tämä VMPK;n palsta taitaa vaan olla ainoa maailmassa, jolla keskustellaan aiheesta.
 En pidä keskustelua ja sen herättelemistä pahana. Päinvastoin.

 Kunnioitan myös harrastajien tapaa harrastaa. Harrastaa harrastuspohjalta, ei kilpailumielessä.
 Se, että nyt kirjoitellaan veteraanimoottoripyörä kilvanajosta- aiheen alla, ei tee harrastuksesta liitonkaan mielestä kilpailua.
 Toisaalta classic trial on niiin vanha juttu, että kyllä se jo liitossakin on hiljaa hyväksytty.

 Tämä on asia, joka ei ehkä aukea asiaa tuntemattomalle. Pitää se jonkun selventää vielä.
 Idea kuitenkin on se, että kaikenlainen moottoripyörä-urheilu tapahtuma pitää olla ylemmältä taholta hyväksytty.
 Osallistujilla pitää olla lisenssi (100e + vakuutusosuus) ja jokaisella tapahtumalla pitää olla lupa, jonka liitto myöntää, josta pitää olla x-määrä bumaskoita ja josta pitää maksaa lupamaksu. Rahastuksen makua...
 Jos lisenssillinen osallistuu kilpailuun ajajana, tai toimitsijana, seuraa siitä lisenssin menetys ja syvää liittokohtaista halveksuntaa.
 Tämä ei välttämättä koske kaikkia, lue "paimion peltopöräys kestävyys peltoajo", johon oikealla sukunimellä voidaan osallistua myös ilman lupaa.

 Enduroporukat ovat asian kanssa taistelleet ja kerhokilpailut ovatkin tasonmittauksia, tai yhteisharjoituksia.
 Crossi on ehkä jo siinä rajoilla, koska puhutaan selvästi nopeuslajista, jossa myös vahinkoja tapahtuu.
 Muissa maastolajeissa on pyörän liikennevakuutus sekä "pakollinen", että erittäin suotava.
 Kaikenlainen itsensä ja muiden kolhiminen korvataan tästä vakuutusmuodosta, ei lisenssivakuutuksesta !
 Vakuutuksen olemassaoloa ei millään tavalla kontroloida, vaan se on jokaisen kuskin harkinnan varassa, ottaako vai ei.  Kallis sekin on.

 Ei tähän herranpelkoon kannata tosiaankaan lähteä suomalaisluonteen mukaan, jossa kaikki ylhäältä pudotettu kakka niellään nöyrästi ja korkeintaan ehkä urputetaan selän takana.

 Classic-trial tapahtumat, samoin kuin enduron "ajelut" ovat hienoja tapahtumia suoraan harrastajille, ilman välistä vetäviä välikäsiä.

 Tästä kaiketi voisi kirjoittaa loputtomasti, mutta viisaampi lopettaa.
 Harrastajia kuitenkin kehoitan selkä suorana, rinta rottingilla pitämään hienoa harrastusta esillä sen kaikissa positiivisissa muodoissa.
 Keskustelu on kehittävää ja vie osaltaan lajeja eteenpäin. Hyssyttelyllä ei saada mitään aikaiseksi.

 Tähän jatkoksi toivon kommentteja lajiin osallistuneille ja kaikilta muilta, joita laji kiinnostaa, on pyörä tallissa, tai rakenteilla.

[Jaakko Latvanen]

Tuohon " kaikenlainen moottoripyörä-urheilu tapahtuma pitää olla ylemmältä taholta hyväksytty".

Näin on.  Kilpailutapahtumalle pitää olla lupa.  Viranomaisilta, ei Suomen Moottoriliitolta.  Moottoriliitto ei ole eduskunta, eikä hallitus.  Se voi tehdä sääntöjä ja määräyksiä omiin tapahtumiinsa, ei muihin.  Moottoriliitto voi rajoittaa osallistumista omiin tapahtumiinsa.  Aiemmin oli selvä, että jos osallistuit jonkin muun tahon tai siis ilman Moottoriliiton lupaa järjestettyyn moottoripyöräkilpailuun, voi Moottoriliitto evätä osallistumisesi Moottoriliiton luvalla järjestettyihin tapahtumiin.  Tähänkin on autourheilun puolella taidettu saada Kilpailuvirastolta lausunto, että ei voi mikään lajiliitto toimia lainlaatijana eikä rajoittajana... Liitot itse eivät tätä taida vieläkään ymmärtää, siis omaa asemaansa ja valtaansa tai sen puutetta.

Tämä juridiselta puolelta, sitten käytäntöön.

Moottoripyöräurheilu on kuitenkin melko pienen joukon toimintaa.  Missään tapauksessa ei kannata jakautua useaan eri kuppikuntaan.  Kannattaa rakentaa, ei repiä; vastustajia harrastuksella on varmasti riittävästi ulkopuolella.  Nämä muutamat harrastetapahtumat, esimerkiksi juuri classic-trial, ovat löytäneet uomansa, ja hiljaisesti hyväksytty tai suljettu silmät siltä osin.  Kun asiat ovat käytännössä mallillaan, kannattaa toimia näissä puitteissa, kaikki hyötyvät.

Sitten ihan omia ajatuksia.  Maastopyörien liikennevakuutukset - sellaisenhan saa myös rekisteröimättömään laitteeseen - ovat melko suolaisia hinnaltaan.  Sellainen pitää kuitenkin olla jokaisessa moottoriajoneuvossa, jota käytetään muualla kuin täysin suljetulla alueella.  Valvontavastuuta tästä ei ole muilla kuin poliisiviranomaisilla, eli käytännössä ei oikeastaan ollenkaan.  Tuo täysin suljetun alueen määrittely ei ole aivan selvä, mutta minkään trialtapahtuman paikka ei ainakaan ole suljettu alue.  Eli jokaisessa tuollaiseen yhteistapahtumaan osallistuvassa moottoriajoneuvossa pitää olla liikennevakuutus.

Eerokin tuossa kirjoitti, että vauhtilajeissa, joissa sattuu... Tätä asennetta kehotan aika vakavasti välttämään.  Trialpyörilläkin sattuu.  Onneksi enimmäkseen aika pieniä, mutta sattuu kuitenkin.  Vakuutusasia ei kiinnosta ketään, paitsi sitten, kun sattuu.  Kun itse tulin reilu 15 vuotta sitten mukaan trialtoimintaan, tuo maastoajoneuvon liikennevakuutus oli hinnaltaan niin naurettavan halpa, että oli helppo arvata sen lystin olevan aika väliaikaista.  Niinkuin sitten kävikin.  Heiluri heilahti toiseen äärilaitaan; IF taisi huippuaikana pyytää rekisteröimättömän trialpyörän liikennevakuutuksesta noin 5000 euroa vuodessa!  Ja pääsi minusta eroon asiakkaanaan, myös kaikkien muiden vakuutusten osalta... Tämän päivän tilannetta en tunne, kun ei ole enää itselle ajankohtainen.  Kauhuskenaario trialissa on jonkun paikalla olevan ulkopuolisen päälle tippuva tai karkaava trialpyörä. Siitäkin on vastaavanlaisessa hupitapahtumassa kokemuksia - ei tosin ollut trialtapahtuma - että osallistuja, asiat tunteva ja tiedostava, joka on itse ajanut vakuuttamattomalla ja omistamallaan pyörällä, on alkanut etsiä maksajia ja syyllisiä, kun kaatuessaan omia aikojaan on tullut kipeätä...

Pyysit mielipiteitä, nyt niitä sait!

jaakkovaakko

[Pentti Vaherkoski]

Kun Jaakko tuossa edellisessä viestissä sivusi tuota vakuutusasiaa, niin onko kenelläkään asiasta tuoretta tietoa, missä hinnoissa nykyiset maastoliikennevakuutukset pyörivät. Vaikuttaako pyörän tyyppi ja käyttötarkoitus mitään?

Sitten toinen juttu. Ainakin Ifin esitteissä kerrotaan, että "Liikennevakuutus vaaditaan myös silloin, kun ajoneuvoa käytetään ainoasta​an yksityisellä tiellä, pihalla, maastossa tai jäällä. Liikennevakuutus korvaa vahinkotilanteessa kaikki henkilövahingot sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot."

Mutta mites sitten kun kolaroidaan rekisterissä olevalla ja tieliikenteeseen rekisteröidyllä ja vakuutetulla ajoneuvolla maastossa. Maanomistajan luvalla tietty, koska ilman sitä maastossa ei saa edes ajaa. Löytyykö jostakin pienellä präntillä painettu vakuutussopimuksen osa, jossa mainitaan vakuutuksen pätevän ainoastaan tieliikenteessä. Tähän viittaisi ainakin POP-vakuutuksella rekisterinumerolla vakuutusta ostettaessa lisäkysymys, että käytetäänkö ajoneuvoa  edes osittain maastossa. Jos tuohon vastaa kyllä, vakuutusta ei voi ostaa, vaan on otettava yhteys konttoriin. Vakuutuksen ostaja siis rajoittaa jo vakuutusta ostaessaan maastokäytön pois.

[Tapio Hatanpää]

Liikennevakuutus pätee myös maastossa. Oikeisiin kilpailuihin se ei taida auttaa mutta normi jäsentenväliset sänkipellolla ok.

muoks. lähivakuutuksessa ei kyselty ajosuunnitelmia

[Kymäläinen_Paavo]

Maastoliikennevakuutuksen härdellin syy, kiitos  EU:
https://www.moottoriurheilu.tv/sloveniassa-tapahtunut-traktorionnettomuus-vaikuttaa-rekisteroimattomien-moottoripyorien-vakuutusmaksuihin-suomessa/

[Eero Nikkanen]

 Vähän offtopickia, jos sallitaan....

 2004 tehtiin poikain kanssa reittiä TuMK;n enskakisaan.

 Muuan pätkä oli merkattu ja siihen ajettiin jälkeä.
 Tässä hieman herpaantui ja tuli suoritettua erilainen ilmakuvio, sekä hallitsematon alstulo vasemmalle jalalle.
 En kaatunut ja polvikin jousti sopivasti sen 45 astetta, kuten on suunniteltu, joskin ei toivottuun suuntaan. 

 Eipä mittää, se tieisi yrittäjälle hyvinkin toivottua ja kaivattua lomaa lähes puoli vuotta.

 Lisenssivakuutukseen laitoin hakemuksen, kuten itselleni rakkaan liiton suositus oli.
 Juuri koskaan ei asia ole edennyt niin nopeasti, kuin Pohjolalta silloin onnistui.
 Oiskos mennyt kolme-neljä päivää, kun vastaus kopsahti postlooraan.
 Vastauksen ydin oli suunnilleen tämä: "Moottoripyörällä kaatuminen on aina ensisijaisesti liikennevahinko, jonka johdosta sanoudumme korvausvaateista irti. Tehkää anomus liikennevakuutusyhtiöllenne ... blaa blaa... "

 Tämäisen vastauksen postitin myös, rakkaan liittomme, puheenjohtaja Kurt Ljunqwistille, saatekysymyksellä; mihin tarvitsen kilpailulisenssin vakuutusta, jos se ei kuitenkaan ole MP-urheiluissa korvausvelvollinen ?
 Hyvää, asiallista vastausta en saanut. Vastauksen kylläkin, jossa välteltiin lisenssivakuutuksen tarpeellisuutta.

 Erilaisten salaiittopteorioiden mukaan edellinen liiton johtaja on edellisessä elämässään ollut ns. "pohjolan mies" ja vakuutus on ikuisesti koplattu lisenssiin Pohjolan kautta. tarvitaan sitä, eli ei.

 Loppuviimein liikennevakuutus korvasi kaikki kulut päivä- ja kipurahoja myöten, eli vakuutus oli olemassa ja se oli tarpeellinen.

 Edelleenkään kukaan maailmassa ei ole minulle osannut selittää, mihin lisenssivakuutusta maastolajeissa tarvitaan, kun kaikissa tapauksissa liikennevakuutus on se korvaaja.
 Edelleen salaliittoteorioiden mukaan liiton ja Pohjolan välinen sopimus, josta jokin muu kuin harrastaja hyötyy enemmän.
 En minä korruptiosta uskalla puhua, saati syyttää, mutta sellainen hyväveli linkki tässä kieltämättä tuntuu olevan...

 anteeksi... 

[Pentti Vaherkoski]

Eri juttu nämä lisenssihommat, mutta tiedän vakuutusyhtiöllä olevan erittäin pätevät ja yhtiön etua valvovat lakimiehet, jotka mielellään tulkitsevat tätä liikennevakuutuslain kohtaa omaksi edukseen.

Liikennevakuutuslaki 1 §

Moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun:

1) sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen.

[Jaakko Latvanen]

Ainakin vielä silloin, kun itse lisenssejä maksoin, se vakuutus oli rajattu ja laajennettu vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Oli voimassa, kun läksit kotoasi treeniin, kunnes palasit kotiin. Ja myös moottorikerhon järjestetyssä treeni-illassa, esim. lentopalloa pelattaessa. Liikennevakuutus on voimassa vain ajoneuvoa ajettaessa. Eli jos laitat treenitauolla ketjuja rasvatessa sormen rattaan väliin, tai tiput kalliolta tutustuessasi jalkaisin jaksoon trialkisassa tai -treenissä, liikennevakuutus ei korvaa, lisenssivakuutus korvaa. No nyt onkin helppo ajatella tuon vakuutuksen hintaa suhteessa riskeihin...

Tuosta traktorista ja EU:sta. Jaksan ihmetellä ainaista ruikutusta tästä asiasta. Liikennevakuutus ja minimaalinen tapaturmavakuutus eivät ole millään mittapuulla toisiinsa rinnastettavia asioita. Toinen korvaa hoitokuluja, ja niissäkin on katto muutamassa tuhannessa eurossa, korvaus pysyvästä vammautumisesta joku tonni. Toinen korvaa ansionmenetyksen, myös pysyvän vammautumisen kohdalla. Oiskohan Nikkanen ollut kovasti onnellinen, jos korvaus olisi ollut muutaman satasen sairaalakulut, eikä senttiäkään puolen vuoden työkyvyttömyydestä?  Kuten Eero kirjoittikin, kysymys on siitä, että miksi se lisenssivakuutus pitää maksaa, kun sillä ei ole oikein mitään katetta.

Liikennevakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia. Kysymys on jaetusta vastuusta. Maastomoottoripyörillä sattuu valtavasti vahinkoja, valitettavasti myös vakavia. Jos näiden järkyttävän suuret kustannukset jaetaan myös mamman kauppakassin vakuutukselle, niin eihän vain samat ruikuttajat ole taas EU:sta eroamassa?

Näistä asioista pitää voida keskustella, enkä mitenkään ole vakuutusyhtiöitä puolustamassa; kyllä niille raha kelpaa. Mutta eivät nuo asiat ihan mustavalkoisia ole.

jaakkovaakko

Edit: Tuosta Pentin edelle kopioimasta lainkohdasta on juuri kysymys Paavon linkkaamassa EU-tapauksessa. Siinä EU käveli yli tuollaisesta, meidänkin lainsäädännössämme olevasta rajoituksesta moottoriajoneuvon liikennevakuutuksen voimassaoloon. Minun mielestäni vain maastomoottoripyöräilijät ryhmänä ovat olleet suurin hyötyjä tuon tulkinnan johdosta, eikä suinkaan maksaja.

EDIT 2: Pari vuotta sitten olen viimeksi maksanut trialpyörälle maastoajoneuvon liikennevakuutusta, muistaakseni silloin luokkaa alle kolmesataa euroa vuosi. Pidin vielä aika kohtuullisena sitä, tappiola oli yhtiö. Aika monta vuotta sitä vakuutusta maksoin, saamapuolelle jäi kaksi 11 euron terveyskeskuskäyntiä. Silti mielestäni minun kannatti maksaa, riskejä lajissa kuitenkin on.

[Tapio Hatanpää]

Kun Jaakko tuossa edellisessä viestissä sivusi tuota vakuutusasiaa, niin onko kenelläkään asiasta tuoretta tietoa, missä hinnoissa nykyiset maastoliikennevakuutukset pyörivät. Vaikuttaako pyörän tyyppi ja käyttötarkoitus mitään?

Kysyin lähivakuutuksesta niin 180€/vuosi oletusarvoilla 250cc, 80kg, 15kW ja käyttötarkotus trial.

[Jaakko Latvanen]

Tuossa eellä heitin muistista tuon arvion kahensaan ja kolmensaan välliin.  Miulla on aina ollu noissa myös se osakasko, eli palo-varkaus-hirviturva(?).  Saatto olla tuossa muistin tarjoomassa summassa se mukana, sillo olis samassa linjassa.  Noilla hinnoilla kuitenkin miun mielestä kannattaa maksaa vakuutus, on liikennevakuutus niin paljon vahvempi korvaaja verrattuna mihinkään vapaa-ajan tapaturmaan tai urheiluvakuutukseen.  Mutta jokkaine arvioip ite omat riskisä.

Näissähän on se ongelma totisilla harrastajilla, että jos pyöriä on viistoista ja jokkaisella käyp kerran kesässä ajelemassa, ni ei oikein järkevää ratkasua taija löytyä?

jaakkovaakko

[erkki kuparinen]

       Onko kukaan koskaan mahtanut seurustella vakuutusihmisten kanssa henkilökohtaisesta vakuutuksesta, eli vakuutus kuskille ja luettelo pyöristä mitkä kuuluvat tämän reviiriin siis yksi vakuutus eikä viitätoista koska eihän yksi mies voi ajaa kuin yhdellä laitteella kerrallaan. Eihän lätkässäkään potkita kokojoukkuetta vaan yksi eli se valmentajaä retale.  Olisko Westy laitettava asialle ?    Erkki ,   kun minä synnyin oli ruuti jo keksitty.

[Pentti Vaherkoski]

Ei taida Suomen liikennevakuutuslaki tuntea henkilökohtaista liikennevakuutusta. Mutta voisiko perustaa moottoriurheiluyrityksen? Y-tunnuksella saisi ryhmäliikennevakuutuksen.

Ja jos liukastuu jaksolla, siis jaksoon kävellen tutustuessa, niin korvaa ihan normaali tapaturmavakuutus vaivat. Pyörän päällä ollessaan jos liukastuu, niin se onkin jo liikennevakuutusasia.

[Heikki Salmén]

Sanotaan nyt aluksi, että olen vähän jäävi vastaamaan, koska olin parikymmentä vuotta vahinkovakuutusyhtiön palkkalistoilla...

Mutta, keskustelu vakuutusyhtiön edustajan kanssa on aina neuvottelutilanne ostajan ja myyjän välillä. Nettikyselyihin vastaava automaatti ei paljon jousta. Ja sillä puhelimeen vastaavalla henkilöllä on tulostavoite, johon päästään myymällä vakuutuksia. Jos asiakas ostaa listahinnalla niin hyvä. Muitakin vaihtoehtoja on.

Kilpailutilanne on tällä hetkellä sen verran kova, että asiakas voi (tuloksellisesti) neuvotella muunkin hinnan. Ei saa antaa tunteille valtaa, vaan harkitusti tuoda omia ajatuksiaan hinnasta, kattavuudesta, omavastuun suuruudesta ym. esille. Toimii aika usein.