Posti tappaa suomalaisen verkkokaupan hinnoittelullaan
Ihmetellään ja pyöritellään peukaloita, kun ollaan taantumassa.
Jossain se vika on, kun sama tuote maksaa alle puolet ulkomailla kuin Suomessa ja kuitenkin
katerakenne on maailmalla sama kuin meillä.
Postin palkkoihin en halua ottaa kantaa, en johtajien enkä työntekijöiden. Tai tuossa iltis-linkissä ensin katsoin, että eihän tuo viiskyttonnia pääjohtajalle oo paljon mitään, mutta olikin kuukaudessa eikä vuodessa... Kaupan muista kuin logistiikan kuluista - tai huimaavista voitoista - en myöskään mitään ymmärrä.
Mutta tuosta kuljettamisen hinnoittelusta aion jotain sanoa. Jos kiinasta tai jostain muualta kaukaa euroopasta tilaa paketin, ja se tuodaan kotiovelle upsin tai tnteen tai jollain muulla autolla, ja kuljetus maksaa vaikka kympin, niin uskotteko siihen? Minä entisenä logistiikan ammattilaisena ja ammattilaisten kouluttajana en usko. Jos pienikin kuorma-auto peruuttaa Anttolan perukoille meidän portille, ja kuski tulee soittamaan ovikelloa, se maksaa mieluummin satasen kuin kympin.
Periaate kustannusvastaavassa hinnoittelussa pitäisi olla, että jos se auto jakaa pelkästään minunlaisilleni asiakkaille, se elää työllään. Tuolla ilmoitellulla hinnoittelulla ei elä. Riittäisi henkilöauto jakeluun, ei ehtisi työpäivässä takakontillista enempää minunlaisiani - haja-asujia ja yhden paketin tilaajia - palvella. En väitä, että kuljetuskustannukset olisi piilotettu tuotteen hintaan, kun saattaa olla niin, ettei sen auton ja kuskin meillä käynnin kulut peity, vaikka saisi kaiken mitä maksan. Vääristymä tulee siinä, että mukana kulkee jotain, jonka maksaja maksaa osan minunkin rahdistani. Puoli kuormaa voi mennä yhteen paikkaan, ja sen kuorman - yleensä teollisuutta tai yritystoimintaa edustava - tilaaja maksaa minunkin rahtini. Kunnes joku tarjoaa pelkästään sille isommalle tilaajalle toimitusta edullisemmin. Ja sitten minunlaisilleni kuljettava - kuten posti - alkaa tuottaa tappiota.
Ei sillä, ei me asiakkaina tälle mitään voida tehdä. Mutta ymmärretään vain nauttia tilanteesta, jossa joku muu maksaa meidän kulumme, ja varaudutaan siihen, että tässäkin kohtaa kulutusjuhla loppuu aikanaan.
jaakkovaakko