Kirjoittaja Aihe: Konkan mittaus  (Luettu 7683 kertaa)

Lokakuu 17, 2017, 19:59:57 ip
Luettu 7683 kertaa

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3135
 Talliin tussahti -75 GT Suzuki, kuinkas muuten.  ;)

 Kipinätön. Entisen omistajan mukaan puolavikainen, jota en purematta niele.

 En ole siis mitään sille tehnyt, en edes matopurkkiin kurkannut, mutta oletus on, että konkka.

 Noissa pesukoneissa tottunut ihan yleismittarilla mittaamaan.
 Älkää koittako tätä kotona, ellette tiedä mitä olette tekemässä.
 Konkka varaa aina sen korkeimman jännitteen ja purkaa heti kun vaan joku ottaa vastaan. Sormet.  :o
 Arvo herkälle ja johtojen napaisuutta vaihtamalla, viisari ns. värähtää.
 Mittarin jännite purkautuu ja aiheuttaa heilahduksen, joko diginä, tai viisarilla.

 Oikea tapa mitata kondensaattorin toimivuus ?

 Kerro ihmeessä jos tiedät. Tästä hyötyvät muutkin.

Lokakuu 17, 2017, 21:11:00 ip
Vastaus #1

Urpo Laine

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 294
En enää oikein uskalla sähköön liityvistä asiosta mitään kirjoitaa, kun tulee useesti lunta naamalle. Tämä siis vaikka esim konekansassa...

Mutta kysymykseen vastaan, että mulla on yleismittarissa semmonen konkankuva-alue ja kun kääntää nupin siiihen ja piuhat konkan napoihin niin näytössä lukee joku arvo.
Sitten pitää tietää, mikä arvo pitäisi olla, jotta vois päätellä onko ihan vai melkein kunnossa. Kolme viivanpätkää tarkoitaa että risa on ja oikosulku näkyy jo ohmialueella, mikä tietysti kai ekana katotaan?


Lokakuu 17, 2017, 21:55:27 ip
Vastaus #2

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 481
Konkan mittaus on helpointa tehdä monessa yleismittarissa nykyään olevalla kapasitanssimittarilla.
Minulla ei kyllä ole täsmällistä tietoa paljonko näiden kärjellisten sytkien kondensaattorit uutena sisältävät kyseistä tanssilajia.
Pikaisella gogletuksella löytyy sellaisia lukemia kuin 0,15 - 0,3 mikrofaradia. (Jostain syystä en nyt löydä sitä myy-aakkosta näppikseltä)

Ohmi- eli vastusmittarillakin voi päätellä jotain vaikkei tietysti mitään lukemaa saakkaan.
Ensin navat toisin päin ja sitten toisin päin. Napaisuuden vaihtuessa mittarin kuuluu heilahtaa kondensaattorin latautuessa mittarin mittausjännitteen vaikutuksesta.
Jos mitään ei tapahdu, konkka on poikki tai "kuivunut". Jos mittari jää näyttämään jotain ohmi-lukemaa niin konkka vuotaa.

Ammattikoilussa aikanaan opeteltiin nämä sähkötekniikan suureet, joita tärkeysjärjestyksessä ovat: Kapasitanssi, resistanssi, konduktanssi, induktanssi, kansantanssi ja ripaska.

Lokakuu 17, 2017, 22:19:56 ip
Vastaus #3

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2749
Tollasessa vanhan ajan kärkisytkässä sen konkan tehtävä on imasta siitä syttypiiristä voimaa itteensä just sillä hetkellä ko käret aukee.  Puolan kipinänteko perustuu siihen, että sen läpi menevä virta katkastaan kerralla.  Vaikka siinä ensiöpiirissä - siis piirissä, minkä käret auetessaan katkasee - on vaan pieni jännite, just kärkien aukeamisen hetkellä kärkien välissä pyrkii kipinöimään.  Sen kipinöinnin yrittää konkka estää.  Imasemalla virtaa itteensä just kärkien aukeeman hetkellä ja heti sen jälkeen, ja sitte purkamalla latinkisa maihin, jotta voip taas imasta.  Jos kakspyttysessä konneessa on toinen konkka vaikka otettu pois, yleensä räkii ja yrittää käyvä paukkuen sekin puoli.  Ja samaan aikaan kärkien välissä loimottaa hirviät tulet.  Sen konkan faradiarvo on aika toissijanen asia; pääasia että konkka on.  Vanhan kansan tietona konkan pettäessä kaivettiin syksyllä maasta raaka peruna, vuoltiin aina mukana kulkevalla puukonnysällä konkan malliseks, painettiin konkan paikalle ja tökättiin johto pikkusen matkaa perunan sisälle.  Ja ajettiin kottiin tai niin kauan, kun peruna kuivi kokonaan. Ei oo omakohtasta kokemusta perunasta tässä käytössä.  Jos konkan faradiarvo on metässä, se näkkyy ajan kanssa siinä, että katkojan kärkiin alkaa syöpyä sellasta kissankuppia siihen kosketuspintaan.  Joku viisas vois kupin suunnasta sanoa senkin, pittääkö faradeita lisätä vai vähentää.

Tyystin puuttuva kipinä viittais johonkin muuhun vikkaan.  Konkan vian vahvin tunnusmerkki on ne kärkien välissä loimottavat tulet, jos koneen saa pyörimään vähänkään reippaammin.  Kärkien välissä loimottavasta tulesta, ko konkan johto on irtipoikki, on kokemusta; Harri H. voip vahvistaa.

Ne Eeron työhön liittyvät konkat on eri kaliperia ja eri tarkotusta varten, ko nää kärkisytkien konkat.

Taas saap uskoa tai olla uskomatta, ja vastuu on lukijalla/kuulijalla, niiko aina.  Ja jos tieto on väärää, kiitän etukätteen oikasijjaa.

jaakkovaakko

PS. Tussahtiko se susna talliin ihan tietämättä ja pyytämättä?

Lokakuu 17, 2017, 22:34:56 ip
Vastaus #4

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3039
Moro
Tsekkaa ekana tulpanhattu,helpoin tapa alottaa vian jäljitys.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Lokakuu 17, 2017, 23:29:42 ip
Vastaus #5

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2749
Pikkupoikana isän mopokorjaamossa joskus norkoilin.  Enemmän ko kerran muistan käyneen niin, että joku mopo-pappa työns rakkineesa korjaamolle; ei oo kipinää.  Ja just laitoin uuvet käretkii, eikä oo kipinää...  Muistan jonkun asiakkaan vähän suutahtanneenkin, ko isä alko niitä kärkiä irrottaan - ne on uuvet, ei oo niissä vikkaa!  Eikä ussein ollukkaan, paitsi ne eristysrikat väärässä välissä...

Tään Eero tietysti tietääkin, mutta helpommasta päästä alotettaan, eli tulppa, tulpanhattu, korkeajännitejohto.  Yleensä, jos korkeajännitepuolella kipinä katoaa, päästää naksahuksen jossain maihin mennessään; löytyy kuuntelemalla jos ei näy.  Ja matalajännitepuolelta virran pittää kulkea puolan läpi katkojalle, konkka on siinä välissä rinnalla.  Yhteys pittää olla maihin, ko käret on kiinni, ja yhteys ei saa olla maihin, ko käret on auki - puolalta kärille menevässä johossa, joka on puolasta irrotettu, ja konkalta johto irti testatessa.  Ja mielellään nuo testit niin, että samalla heiluttellee johtoja ja varsinkii liitoksia.  Kipinää testaamaan taitaa noissa susnissa päästä aukomalla kärkiä virrat päällä, oliko ne käret näkyvissä, ettei oo vauhtipyörän sisällä hankalassa paikassa niiko mopoissa?  Ja sellasessa kakspyttysessä, missä molemmilla pytyillä on omat, toisistaan riippumattomat kipinäntekovehkeet, ja kipinä puuttuu toiselta puolelta, ni yks komponentti kerrallaan siirretään puolelta toiselle syyllistä ettiissä.

Puolat isä testas sellasella testerillä, että johon päästä tarjos kipinää kanteen; pittää ilman puristuspainetta jaksaa hypätä vähintään viitisen milliä, mielellään sentin, jotta hyppäis tulpassa puristuksessa sen vajjaan millin.  Lyhyempi hyppy, jos johot kunnossa, viittaa puolan heikkoutteen.

Sitäkiin oon alan miehiltä nähny, ko päättömästi nyvitään ja touhutaan ilman ajatusta.  Ja usseimmiten ilman tulosta.

fundeeras jv; ja aina vaan on vastuu lukijoilla...

Lokakuu 18, 2017, 07:27:58 ap
Vastaus #6

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 481
Ja jos siihen konkkaan vielä vähän palataan niin ainoa konsti mitä sillä on kipinän kokonaan tappamiseksi, on heittäytyä oikosulkuun.
Ja sen oikosulun voi todeta vastusmittarilla.

Kuten edellä on monella suulla todettu, kipinättömyyden syy on todennäköisesti jossain muualla.

Lokakuu 18, 2017, 08:27:12 ap
Vastaus #7

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2749
Täytyy vielä Juha Pohjamon ammattikouluopintoihin tehä tärkee lisäys.  Halluutteko kuulla, miten ripaska synty?  Kerron kuitenkin:  Miettikääs kasakka Siperian arolle, kyykkypaskalla, housut puoltangossa, ja nälkänen susilauma yrittää kimppuun joka puolelta; niitä on potkittava loitommalle...

jaakkovaakko

Lokakuu 18, 2017, 09:20:58 ap
Vastaus #8

Markus Siren

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 36
Suzukin saa käymään ja voi ajaa ilman akkua ja siitä seuraa joko puolan palaminen tai kondensaattorin hajoaminen.
Puolan mittaa yleismittatilla resistanssin, jos sitä on niin puola kunnossa.
Kondensaattorin mitatulla arvolla ei ole niin väliä, jos se on rikki niin se on oikosulussa maahan > ei kipinää.

Lokakuu 18, 2017, 11:23:25 ap
Vastaus #9

Kai Vuori

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 152
Kaverin kärkisytkällinen harley on popsinut konkkia aika paljon. Ilmenee siten että alkaa paukuttaan putkissa kun antaa vähänkin enemmän kaasua, sit kun ottaa kärkikoppaa auki niin näkee kuinka kipinöi katkojan kärkien välissä ihan kunnolla. Uutta konkkaa ja taas mennään....

https://www.youtube.com/watch?v=W94iksaQwUo

Lokakuu 18, 2017, 12:22:06 ip
Vastaus #10

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3135
 Tässähän tuli oiva pläjäys tekniikkaa, joskaan en hetkeäkään eppäile, ettenkö tuota tulille vielä saisi, vaikkakin nää kärkivehkeet on opeteltu silloin mopo-aikaan, joskus vuonna nakki ja kirveenvarsi. Itse terää ei oltu vielä keksitty.

 Mutta opiksi olkoon tämä muillekin. Kuuluuko nyt ihan entisöinti-osioon, mutta olkoon.
 Sellainen hyvin hoidettu ja asiallisesti kirjoiteltu -TEKNIIKKA- osasto ois ehkä hyvä täällä.  pst. Timo  ;)




PS. Tussahtiko se susna talliin ihan tietämättä ja pyytämättä?

 Se tuli ison Banditin vaihtokaupassa keväällä, mutta on ollut pojan tallissa martsarissa.
 Heille tuli positiivisessa mielessä kortteerin muutto ja ainoa haittapuoli on se, että talli hävis alta. Sieltä se, lämpimästä tuli...

Ammattikoilussa aikanaan opeteltiin nämä sähkötekniikan suureet, joita tärkeysjärjestyksessä ovat: Kapasitanssi, resistanssi, konduktanssi, induktanssi, kansantanssi ja ripaska.

 Minä kun olen vanhanliiton miehiä, niin meille opetettiin tuo hieman eri tavalla ja väittäisin, että Juhakin sen huomaa, kunhan ikää karttuu.
 Erona siis nuo kaksi viimeistä, jotka muotoutuvat järjestykseen: kapakkitanssi ja impotenssi.

Lokakuu 18, 2017, 14:19:33 ip
Vastaus #11

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3202
Eerolla kun on kuitenkin käytössä eristysvastusmittari, niin kokeileppa mitä konkka sanoo 500v asteikolla. Jos konkka on kunnossa, niin n. sekunnissa se latautuu siihen 500v jännitteeseen ja vastus menee äärettömiin. Konkan täytyy pitää varaus kymmeniä sekuntteja, eli ilmenee niin, että kun lyöt johdot yhteen, niin varaus poksahtaa vielä pitkänkin ajan kuluttua. Olen todennut että yleensä jos konkka on rikki, niin ei se edes lataudu täyteen tai ollenkaan, 500v jännitteellä. Yleismittari ei välttämättä näytä konkkaa vialliseksi, koska mittaa hyvin pienellä jänniteellä.

Eristevikaisissa konkissa yleismittarin uF asteikko yleensä näyttää suurempaa lukemaa, kuin mitä konkan kylkeen on leimattu.

Wanhoissa Lucas konkissa on kyljessä tehtaan tarkastusleima, että ne on testattu 500v jännitteellä.

Lokakuu 18, 2017, 17:28:22 ip
Vastaus #12

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 481
Eristevikaisissa konkissa yleismittarin uF asteikko yleensä näyttää suurempaa lukemaa, kuin mitä konkan kylkeen on leimattu..

Eristevikaisissa tai sopivasti "kuivuneissa" elektrolyyttikonkissa.

Sitten pitää vielä tuntea mittarinsa, jotta tietää sen kommervenkit.
Aikanaan edellisessä elämässäni kasvoin melkein yhteen Fluke79:n kanssa ja opin sen kapasitanssimittariin luottamaan.
Jos mittari näytttää 10% tarkkuudella sen mitä konkan kylkeen on printattu niin se on todennäköisesti OK
Mutta jos mittaustulos on suurempi tai pienempi niin konkka roskiin.

Tuossa 500V mittausjännitteessä on se ongelma, että sillä saa pienjännitteille speksatut konkat lyömään läpi eikä ne sitten enää välttämättä kestäkään sitä speksattua jännitettä.

Lokakuu 18, 2017, 17:49:22 ip
Vastaus #13

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3202
Tuossa 500V mittausjännitteessä on se ongelma, että sillä saa pienjännitteille speksatut konkat lyömään läpi eikä ne sitten enää välttämättä kestäkään sitä speksattua jännitettä.

Niin tuota 500v mittausta pitää siis soveltaa juurikin tähän mp/auto konkan mittaukseen, ei pienempijännitteisiin konkkiin. Jos ajoneuvokonkka ei kestä 500v jännitettä, niin ei se silloin kestä siellä kärkien rinnallakaan, siellä ilmenee kuitenkin jatkuvasti satojen volttien jännitepiikkejä.

Lokakuu 21, 2017, 18:24:54 ip
Vastaus #14

Pekka Puoskari

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1854
  • naavaparta
Konkan mittaamiseen on olemassa useita eri periaatteita.
Syöttämällä funktiogeneraattorilla kondensaattoriin kanttiaaltoa ja tutkimalla oskilloskoopilla kondensaattorin jännitettä.  Siniaallon avulla virtojen vaihe – erosta voidaan myös laskea kondensaattorin arvo.  Arvo saadaan laskettua myös kytkemällä kondensaattori  osaksi resonanssipiiriä. Menetelmiä on monia ja usein tarvitaan erikoismittalaitteita.

Minulla on parempana yleismittarina FLUKE 89 IV TRUE RMS.  Siinä on niin tarkka kapasitanssin mittaus että luotan siihen täysin. Voin tarkastaa sen tarvittaessa ROHDE/SCHWARZ  tai Sennheiser kapasitanssidekadilla.

Tutkin kerran Simson moottoripyörän Magnetzunder ZS3 magneettoa. Pyöritin sitä akkuporakoneella ja mittasin primääripuolen ja tulpan jännitettä 100 MHz oskilloskoopilla molemmilla kanavilla. Kun kärjet aukesi, nousi tulpan jännite nopeasti niin että valokaari tulpassa syttyi. Kipinän sytyttyä jännite primääripiirissä putosi alas koska tulpan valokaari johti hyvin sähköä.   Primääripiiriin syntyi suurjaksoinen ja n. 300V värähtely. Tulpan jännitteessä tämä näkyi  myös suurjännitteisinä  jännitepiikkeinä. Kipinöitä tuli tulpassa varmasti useita kymmeniä.
Tämä jännite on myrkkyä kärkien rinnalla olevalle kondensaattorille ja aiheuttaa sen eristeiden pettämisen.

Tuo Tatun mainitsema eristysvastusmittarin 500V testi on hyvä.
Mittaria ei varmaan joka pojan tallista löydy.
Käytännössä hyvä yleismittari tai LRC mittari jäävät perusmotoristin työkaluiksi.
Puolavika on varsinkin magneettovehkeissä helppo saada aikaan. Esim. Simson mopossa riittää yksi kunnon polkaisu ilman tulppaa, niin puola on kaputt.
Kun kipinä ei pääse hyppäämään, niin jännite nousee puolan toisiossa niin korkealle että käämissä tapahtuu läpilyönti. Sellainen puola saattaa antaa vaalean kipinän kokeiltaessa, mutta ei enää sylinterin puristuspaineessa.

Rohkenisko veikata että Suzukin ongelma löytyy juuri puolasta?
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2017, 21:59:51 ip kirjoittanut Pekka Puoskari »