Kirjoittaja Aihe: Kimolan kanava.  (Luettu 4256 kertaa)

Syyskuu 05, 2019, 15:35:54 ip
Vastaus #15

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3464
70-metrinen kanavatunneli valmistui uuden venereitin varrelle – Kimolan tunneli on lajissaan harvinainen

Entisen puunuittokanavan kunnostus veneilyreitiksi avaa vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille.

https://yle.fi/uutiset/3-10956567
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Syyskuu 06, 2019, 15:02:34 ip
Vastaus #16

Jarno Malmberg

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 149

Tammikuu 05, 2020, 12:41:24 ip
Vastaus #17

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3464
Kimolan kanava on hienosäätöä vaille valmis — ”Kysymys on enemmästä kuin yhdestä kanavasta eli myös maisemasta ja Kymijoen tilan kunnostamisesta”
Virallista avajaispäivää ei ole vielä sovittu. Väyläviraston Harri Liikanen sanoo, että esimerkiksi kanavaporttien koekäyttö on huhti—toukokuussa.

Heinäkuussa 2018 alkanut Kimolan kanavan rakentaminen on pääurakoiden osalta valmiina.
Projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta eli Väylästä kertoo, että ensi viikolla kanavasululla tehdään vielä viimeistelytöitä.
— Teemme viimeistelytöitä keväällä sitten kun säät antavat mahdollisuuden. Ennen veneilykauden alkua on lisäksi koekäyttöä ja säätöä. Kanavaporttien toimivuus tarkastetaan huhti—toukokuussa.
Liikanen jatkaa, että kanavan virallista avajaispäivää ei ole vielä päätetty.
— Tavoitteena on saada väylä auki liikenteelle mahdollisimman nopeasti heti alkukesästä.
Vettä ei ole vielä koko kanavan pituudelta, sillä tunneli on vielä kuiva. Maapatojen purkamisen jälkeen vesi pääsee tunneliinkin.


Ainakin kaksi risteilijää
Kanavalle on ensimmäisenä kesänä tulossa ainakin kaksi risteilijää.
Heinolan Laivaosakeyhtiö kertoi viime keväänä aloittavansa kanavaristeilyt vuoden 2020 kesällä. Yhtiön Pyhäjärvi-alus liikennöi Heinolan ja Vuolenkosken kylän välillä jo viime kesänä.
Laivuri Risto Turunen sanoo, että tulevan kesän hahmotelmat ovat valmiina.
— Suunnitelmissa on, että tulisimme lauantaisin Heinolasta Vuolenkosken kesätorille. Emme menisi kuitenkaan heti takaisin, vaan Heinolaan palaajat ajettaisiin takaisin busseilla. Järjestäisimme Kimolan kanavaristeilyjä Vuolenkoskelta niin paljon kuin kysyntää olisi.


Heinolasta Virtakiven satamaan
Turunen sanoo, että ajatuksissa on jossakin vaiheessa avata reitti aina Voikkaalle Virtakiven satamaan asti. Aiemmin oli epäilyjä, että laiva ei mahtuisi kaikkien siltojen alitse. Turusen mukaan laiva mahtuu kuitenkin kulkemaan aina Voikkaalle asti.
— Viime kesä meni pelkällä sosiaalisen median mainonnalla. Siitä huolimatta Heinolan ja Vuolenkosken välillä oli kaikkiaan 1 800 matkustajaa, ja siihen olemme erittäin tyytyväisiä.
Turunen linjaa ensi kesän kanavaristeilyjen tavoitteeksi noin 2 000 matkustajaa.
— Kimolan kanavan tunneli ja sulkukorkeus kiehtovat matkustajia. Kanavan onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että alueelle saataisiin yrittäjä pitämään kahvilakioskia.

Saunayrittäjä hankki laivan
Virtakiven Saunan yrittäjä Eija Parkkinen hankki marraskuussa jokiristeilijän, joka kuljettaa ensi kesänä matkustajia Voikkaalta Kimolaan ja kysynnän mukaan pohjoisemmaksikin.
Parkkinen totesi marraskuussa Kouvolan Sanomissa, että laivan ympärille rakennettu yritys tukee Virtakiven Saunan toimintaa.


Kahvilayrittäjä haussa sulun kohdalle
Kun laivoja alkaa kesällä kulkea kanavassa, oheispalveluillekin on kysyntää. Veneilykauden lyhyys on kuitenkin yrittäjien päänsärkynä. Bisnestä on epävarmaa rakentaa muutaman kuukauden varaan.
Kimolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Mesiäinen kertoo, että erilaisia viritelmiä esimerkiksi kahvilayrittäjän saamiseksi sulun kohdalle on ollut. Mitään varmaa ei ole kuitenkaan vielä kerrottavaksi.
— Mietimme, että kyläyhdistyskin lähtisi mukaan kahvilatoimintaan. Päädyimme siihen, että yhdistyksen rahkeet eivätkä rahatkaan välttämättä
riittäisi.


Kimolanlahden ranta epävarma
Mesiäinen uskoo, että jo ensi kesänä sulun tienoilla on toiminnassa jonkinlainen kahvila.
— Sululle pysähtyy aika paljon ohikulkijoita ja laivamatkailijoita katsomaan ja odottamaan sulutusta. Jonkinlainen siirrettävä kahvila olisi sulun kohdalle alkuvaiheissaan todennäköinen.
Kahvilaravintolan saaminen myös Kimolanlahden rannalle on ollut mietinnässä.
— Se on nyt hieman epävarmemmalla pohjalla. On aika tiukka homma tehdä investointi muutaman kuukauden veneilyjaksolle, Mesiäinen sanoo.
Satamien rakentaminen vauhdissa
Kouvola varautuu Kimolan kanavan ensimmäiseen veneilykauteen rakentamalla satamat Hirvelään ja Virtakivelle.
Hirvelään tulee ensi kesäksi 50—60 laituripaikkaa, Virtakiven vierasvenesatamaan 40 venepaikkaa.
Kouvolan rakennuttajapäällikkö Antti Nyberg totesi marraskuussa, että veneiden laskeminen veteen ja nostaminen maalle keskitetään Hirvelän satamaan.


Kustannukset tuplaantuivat
Alun perin kanavan hintalapuksi arvioitiin kymmenisen miljoonaa euroa. Lopulta kustannukset tuplaantuivat 20,8 miljoonaan euroon, josta valtio rahoitti vajaat 14 miljoonaa. Kouvolan rahoitusosuus oli 4,8 miljoonaa, Heinolan 1,3 miljoonaa ja Iitin 832 000 euroa.
Hanke oli jaettu neljään eri urakkaan. Kreate vastasi hankkeen sulku- ja väyläurakoista, Destia rakensi hankkeen sillat ja Savo-Karjalan vesihuolto teki sulun sähkö- ja automaatiotyöt.
Väylävirasto on vastannut kanavan rakentamisesta. Kun kanava on valmis, siirtyy se Kouvolan kaupungin omistukseen. Kanavan ylläpidosta vastaavat Kouvola, Heinola ja Iitti.


Muut hankkeet menivät aluksi ohi
Ex-kansanedustaja Markku Pakkanen (kesk.) arvioi, että jo Kimolan kanavahankkeen toteutumiseen on syytä olla tyytyväinen. Pakkanen oli ajamassa asiaa yhdessä Jari Lindströmin (sin.) kanssa eduskunnan viime kaudella. Rahoitus hankkeelle varmistui vuonna 2015 alkaneen hallituskauden alkupuolella.
Yhtenä syynä Kimolan kanavan valtionrahoituksen saamiseen oli se, että muita sisävesien investointihankkeita ei ollut samaan aikaan listalla.
Aiemmin Valto Koski (sd.) oli kansanedustaja-aikoinaan pitänyt asiaa esillä ja yrittänyt saada Kimolaa rahoitettavien hankkeiden joukkoon. Silloin muut hankkeet olivat aina menneet edelle.


”Investointi oli kallis”
Pakkasen mielestä Kimolan kanavaa voidaan joillakin kriteereillä pitää jo nyt menestyksenä. Hän muistuttaa, että kanavasta ja sen käytöstä alettiin keskustella jo 1990-luvulla.
— Kymijoen ympäristön tilan kannalta kanava on onnistunut investointi. Kimolanlahden tila oli ennen huolestuttava, koska siellä oli seisovaa vettä. Nyt veden laatu paranee. Toinen asia on se, että kanavaratkaisu on erikoinen. Uskon, että kanavaa tullaan katsomaan kauempaakin — ja muutenkin kuin veneillä.
Pakkanen myöntää, että investointi oli kallis.
— Kukaan ei sitä kiistä. Tässä on kysymys enemmästä kuin yhdestä kanavasta eli myös maisemasta ja Kymijoen tilan kunnostamisesta.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/946f1070-fa67-4b71-9282-d53dfc8d203e

Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Helmikuu 13, 2020, 08:09:15 ap
Vastaus #18

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3464
500 asukkaan pikkukylä sai unelmiensa jättipotin – vuosikausia suunniteltu kanava valmistuu ja vaikutukset näkyvät jo
Kesällä 2020 valmistuva Kimolan kanava avaa venereitin Kymijoelta Päijänteelle.

https://yle.fi/uutiset/3-11201735


Radio Suomi Kotka
Kimolan kanava tuo alueelleen lisäbuustia - Iitin Vuolenkoskella rakennetaan ravintolaa ja kyläkeskusta
11 min
https://areena.yle.fi/1-50447830


Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Helmikuu 14, 2020, 12:41:25 ip
Vastaus #19

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3464
Saimaalta Imatran kohdalta täytyy kulkea noin kilometrin matka Vuoksi-jokea pitkin, kun vastaan tulee Tainionkosken voimalaitos.

Voimalaitoksessa ei ole sulkuja, joten se sulkee esimerkiksi veneilijöiltä pääsyn eteenpäin. Jos voimalaitoksen pystyisi veneellä ohittamaan, pääsisi sitä pitkin Imatran keskustaan saakka.

Siksi Imatralla on virinnyt ajatus uudenlaisesta kanavasta, joka ohittaisi Taininkosken voimalaitoksen. Tainionkosken kanavan uskottaisiin piristävän Imatran matkailua ja keskustan alueen vetovoimaa.

Tainionkoskelta avautuisi noin neljä kilometriä Vuoksea veneilyn ja turismin käyttöön. Neljä kilometriä siksi, että seuraavana on vastassa Tainionkoskea isompi Imatrankosken voimalaitos.

Mutta Imatrankosken lähellä ollaan jo Imatran keskustan ytimessä. Vain muutaman sadan metrin päässä kävelykatu Koskenpartaasta.

https://yle.fi/uutiset/3-11208604
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Helmikuu 15, 2020, 08:22:10 ap
Vastaus #20

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 9152
Tästä kanavastahan tulee mieleen se vanha värssy
"Soutuvenheellä Kiinaan".

Alkaa melkein mieli pahottua,kun meilläpäin ei ole
mitään noin mahtavaa-se kaavailtu oikorata Helsinki-Porvoo-Kouvolakaan
ei osu juuri mökin rappusille-vaan menee tuolta n. 15 kilometrin päästä.

Väärin rakentavat siis senkin-jos siis rakentavat...

t. Markku

Helmikuu 15, 2020, 10:57:43 ap
Vastaus #21

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3020
Noitten voimalaitosten välissä - siis Imatralle suunnitellulla venereitillä - Vuoksi virtaa Mansikkalan siltojen ali.  Nimenomaan virtaa, ainakin soutuveneellä on vähän kierreltävä akanvirtoja pitkin, jos ei halua joutua Voimalaitokseen...  ja joissain kohdissa on kivetkin aika lähellä pintaa.  Epäilemättä suunnitelman tekijöissä on niitä, joilla on veneilystä kokemusta, ja virran ja väylän luonne on mietitty.  Pässiniemessä on sellainen lahdukka, johon voisi venesataman tehdä, ehkä pieni mahdollisuus olisi myös Linnankosken puolella jossain kohtaa?  Eli paikallisille ei venepaikkoja tuossa minun ymmärrykseni mukaan juuri olisi tarjolla.  Muualta tulleille voisi toki olla houkuttelevaa ajaa Imatran keskustan lähelle asti veneellä.  Kerran, sittenhän se olisi nähty.  Niinkuin käynee Kimolassakin...  Jos Imatran keskustaa lähimpänä olevassa rannassa olisi laituri, siitä on tosiaan vain muutama sata metriä keskustaan.  Ja sellainen paikka, mistä vene irrotessaan on aika pikaisesti joko patoa tai voimalaitosta vasten.  Kuten myös moottorin sammuttua...

Luulen, että Imatran kaupungille olisi halvempaa yksinkertaisesti maksaa taksikyyti Lammassaaren venesatamasta keskustaan kaikille muualta tulleille ja yöpyville veneilijöille, kuin rakentaa kanava.  Tai ainakin veronmaksajille yleisesti olisi, sehän riippuu siitä ketkä kaikki pääsisivät maksamaan kanavaa?  Jos käyttäjät joutuisivat maksamaan, ei synny yhtäkään kanavaa.

Jos itse harrastaisin veneilyä, olisin tietysti toista mieltä.

Tässä vielä kuva Mansikkalan silloista.  Vanha silta, jossa junakerros ylhäällä ja muu liikenne alhaalla; alakerta nyt suljettuna viereen nousevan uuden, kaksisuuntaisen rautatiesillan rakennustyön takia, ja näiden siltojen takana moottoritiesilta.



Imatralla pääsee Vuoksen yli vielä keskustan vieressä kosken ja voimalaitoksen väylän ylittäviä siltoja pitkin, sekä yläjuoksun puolelta sen ylemmän voimalaitoksen yläpuolelta Tornan siltaa pitkin.

jaakkovaakko, entisen kotiseudun puolesta
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 15, 2020, 11:05:24 ap kirjoittanut Jaakko Latvanen »