Tervehdys. Otsikossa on ”motoristin vinkkelistä”, mutta motoristina tein havaintoja muutoksesta, jonka olen vuosien kokemuksella todennut eteläisen naapurimaan tiestön kunnon kehityksestä vs. kotimaan vastaavan.
Ajoimme, vapun jälkeisenä viikonloppuna, tosin autolla, muutamin koukkauksin reitin Tallinna-Tartto-Valga (Latvia)-Pärnu-Tallinna. Havaintona oli, ettei reitille sattunut ainuttakaan varsinaista vaarallista reikää asfalttipinnassa, muutamassa kohdin lähinnä kaupunkien liittymien kohdissa oli näkyvissä raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat ajourapainanteet, näissäkin pinta oli muuten ehjä. On ne maailman kirjat tältäkin osin sekaisin!
Etenemistämme ei häirinnyt muu kuin NATO-Saksan armeijan ajoneuvo saattueet ja kolme tarkastuspistettä, nämä ilmeisesti johtuen käynnissä olleista varsi massiivisista harjoituksista.
Suomessa vikaa haetaan olosuhteista, mutta johtuneekohan ongelmat ”säästö materiaaleista” tai taitamattomuudesta (pinnoitteen irtoaminen alla olevasta, tai kaistojen välin pitkittäiset vauriot) tai yleensä urakoiden voitonmaksimoinnista tai laatuvaatimusten puutteesta tai tilaajan puolen valvonnan lepsuudesta???
Voi tietysti miettiä ylläpitohuollon urakoituja tehtäviä, onko olemassa speksit reiän koolle, (esim. suurin läpimitta 30cm ja syvyys 5cm) jonka jälkeen vasta urakoitsijan kuuluu korjata vaurio. Tiedä häntä.
Esko J