Kirjoittaja Aihe: Aurinkosähkö  (Luettu 10188 kertaa)

Elokuu 09, 2019, 09:39:32 ap
Vastaus #120

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2543
Lainaus
Ollaan Euroopan köyhintä kastia, kun tarkastellaan pakollisten kulujen jälkeen sitä käteen jäävää määrää. Johtuen pääosin meidän asumisesta, ruuasta ja energian hinnasta.

Tämä esi-isiemme valitsema asumispaikkamne on syynä noihin kalliisiin kustannuksiin.
Lyhyt kesä, pitkä talvi, suuret etäisyydet, harva asutus ja kaukana kaikesta.
Noista syntyy sellaisia kustannuksia, joita keskieurooppalaisilla ei ole.
Katsotaanpa vaikka Saksaa.
Se on pinta-alaltaan hieman Suomea suurempi, mutta asukasluku lähes 20- kertainen.
Siis koko infran ylläpitoon osallistuu tuon verran enemmän maksajia.
Kesä on pitkä, että saavat kaksi runsasta satoa.
Maahan tuotavat tavarat voidaan rahdata pääosin maakuljetuksina.
Joten meillä on kaksi vaihtoehtoa pärjätä.
Tyydytään matalampaan elintasoon tai tehdään enemmän työtä!
Onkohan muita?

Ps. Vielä topikkiin liittyen; meillä on myös vähemmän auringonpaistetta, siis aurinkoenergiaa.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 09, 2019, 09:44:14 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Elokuu 09, 2019, 12:21:54 ip
Vastaus #121

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

Joukon lause: Vielä topikkiin liittyen; meillä on myös vähemmän auringonpaistetta, siis aurinkoenergiaa. ei pidä paikkaansa,Suomessa ja keski Euroopassa saadaan saman verran aurinkosähköä vuodessa johtuen meidän pitkästä päivästä kesällä.Vasta Välimeren pohjoisosista eteläänpäin on aurinkosähkön tuotto isompaa.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Elokuu 09, 2019, 14:48:08 ip
Vastaus #122

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2543
Moro

Joukon lause: Vielä topikkiin liittyen; meillä on myös vähemmän auringonpaistetta, siis aurinkoenergiaa. ei pidä paikkaansa,Suomessa ja keski Euroopassa saadaan saman verran aurinkosähköä vuodessa johtuen meidän pitkästä päivästä kesällä.Vasta Välimeren pohjoisosista eteläänpäin on aurinkosähkön tuotto isompaa.
Voip olla totta, mutta haluan nähdä jotain todistusaineistoa.
Minun tietoni ovat jo yli 30 vuotta sitten muutaman päivän koulutussessiosta Oslossa.
Muistaakseni jussina aurinko piipahtaa hetkeksi kauriinkääntöpiirillä ja lähtee sitten loittonemaan.
Siis jossain Dubain seutuvilla mollikka silloin paistaa suoraan kaljuun, eli säteily kulkee kohtisuoraan ilmakehän läpi. Muualle se kulkee pidemmän matkan ilmakehää pitkin. Meille parhaimillaankin säteet tulevat n 50 asteen kulmassa, eli kulkevat 1,4 kertaisen matkan ilmakehää pitkin. Näinollen ilmakehä absoboi saman verran enemmän säteilyä.
Tuo itse säteilyn ”vinous” voidaan tietenkin kompensoida kääntämällä paneeli aurinkoa päin kohtisuoraan. Mutta ilmakehän säteilyä vaimentavaa vaikutusta emme voi eliminoida.

Sitten meille positiivisena asiana on päivän pituus, kesällä.
Talvella taas lumen heijastava vaikutus; säteilyn huipputeho Lapin hangilla on maailman korkein.

Joten noista en pysty päättelemään, onko meillä enemmän tai vähemmän saatavissa aurinkoenergiaa vuositasolla, kuin keskieurooppalaisilla.
Motivan sivun mukaan ei ole.
Lainaus
Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa säteily keskittyy kuitenkin eteläisempää Eurooppaa vahvemmin kesäkuukausille, joten tuotanto vaihtelee meillä enemmän vuodenaikojen mukaan.
Lähde:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa

Odotan mielenkiinnolla parempaa dataa, senjälkeen myönnän olleeni väärässä. 😩
« Viimeksi muokattu: Elokuu 09, 2019, 18:39:28 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »

Elokuu 09, 2019, 16:14:09 ip
Vastaus #123

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2310
Ei se ole helppoa...
Maksumuurin takia lainaus:
”Yleistä etua ei huomioitu aurinkopaneelipäätöksessä” – Kotkan konserttitalon lämpöremontin järjestelmätoimittaja Ville Terävä ihmettelee, miksi lakia tulkitaan toisin kuin muualla

Terävän mukaan Helsingissä toimenpidelupaa ei olisi tarvinnut edes hakea.
Kotkan konserttitalon katolle aurinkosähköpaneeleita kaavailleen Kymi-Solar Oy:n toimitusjohtaja Ville Terävä ihmettelee, miksi Kotkassa tulkitaan lakia eri tavalla kuin muualla.

Kotkan rakennusvalvonta hylkäsi kesäkuussa Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n lupahakemuksen aurinkopaneelien asentamisesta Kotkan konserttitalon katolle.
Paneelit ovat osa Kymi-Solarin kehittämää uudenlaista lämpöpumppusovellusta.

Helsingissä toimenpidelupaa ei olisi Terävän mukaan tarvinnut edes hakea.

— Toimenpidelupaa ei lain mukaan sovelleta sellaisten aurinkopaneelien asentamiseen, jotka eivät merkittävästi vaikuta kaupunkikuvaan tai ympäristöön. Helsingissä tätä lakia on tulkittu niin, että sisäpihan puolelle asennettavat paneelit eivät muuta kaupunkikuvaa tai ympäristöä merkittävästi, eikä toimenpidelupaa tarvita, sanoo Terävä.

Kotkan konserttitalo ei ole suojeltu rakennus eikä se sijaitse suojelualueella, ja myös suojeltuihin rakennuksiin on asennettu aurinkopaneeleita.

Terävän mielestä rakennuslautakunta myös sivuutti päätöksessään energiatehokkuutta vaativan lainkohdan. Päätöksen perustelut eivät Terävän mielestä myöskään kestä lähempää tarkastelua.

— Rakennusvalvonnan mielestä paneelit hävittävät ja turmelevat kauneus- tai muita arvoja. Asiantuntijoiden mielestä paneelit voidaan kuitenkin asentaa konserttitaloon ilman, että sen arkkitehtoniset arvot häviävät tai turmeltuvat, sanoo Terävä.

Terävä katsoo rakennusvalvonnan jättäneen huomiotta muun muassa Kotkan ympäristöseuran lausunnon, jossa katsottiin hankkeen edustavan nykypäivää, eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia konserttitalon rakennushistorialliseen arvoon.

—  Rakennuksen kattoprofiilia on jo nyt muutettu uusilla puhaltimilla. Aurinkosähköpaneelit eivät vaikuta katujulkisivuihin eivätkä katon profiiliin, painottaa Terävä.

Hankkeen ansiosta konserttitalon terassilta poistuvat vanhat jäähdytysjärjestelmän lauhduttimet puhaltimineen, jotka vievät tilaa ja ovat ulkonäöltään ja ääneltään häiritseviä.
Ympäristölautakunta antaa ratkaisun

Rakennusvalvonta on Terävän mielestä tulkinnut lakeja väärin, sivuuttanut yleisen edun ja keskittynyt vain ulkonäköseikkoihin.

— Rakennusvalvontaviranomaisena toimiva ympäristölautakunta valvoo rakentamista yleisen edun näkökulmasta. Toivomme, että siellä nämä seikat otetaan huomioon, sanoo Terävä.

Rakennuslupapäätöksen viivästyminen on Terävän mukaan aiheuttanut merkittäviä aikataulullisia ongelmia sekä ylimääräistä työtä ja kuluja.

Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n ja Kymi Solar Oy:n hankkeen avulla saavutettaisiin Kotkan kaupungin strategisia päästövähennyksiä ja säästöjä konserttitalon käyttökuluissa.

Business Finland on myöntänyt hankkeelle uuden teknologian energiatukea.

Kotkan ympäristölautakunta päättää ensi viikolla, voidaanko rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen ulkonäköä muuttaa uuden Kotkassa kehitetyn teknologian käyttöönoton edistämiseksi.


https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/e2fdbf05-65d8-4629-81e5-66ef641eb65b
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 09, 2019, 17:22:39 ip
Vastaus #124

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

Tietoni perustuu kaikkitietävän internetin sopukoista löytyneeseen tietoon,en pysty itse arvioimaan asiaa sen paremmin,jostain luin että eteläsuomen ja Frankfurtin säteilymäärä suurinpiirtein sama.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Elokuu 21, 2019, 12:44:23 ip
Vastaus #125

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2310
Sähköyhtiö Helen sai kesäkuussa hyviä uutisia keskusverolautakunnalta. Lautakunta oli hyväksynyt arvonlisäveroa koskevan tulkinnan, joka sisältyy yhtiön kehittämään hyvityslaskentapalveluun.

Palvelua on parin vuoden ajan testattu kahdessa helsinkiläisessä taloyhtiössä. Siinä talojen katolle asennettujen aurinkopaneelien tuotanto hyvitetään osakkaille sähkölaskussa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006210908.html
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 23, 2019, 08:12:33 ap
Vastaus #126

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 8046
Moro!

Miten ovat uudet "voimalaitosyrittäjät" saaneet sähköä verkkoon
myydyksi? Kesähän on ollut suotuisa aurinkomyllyn haltijalle.

Vai onko kaikki aurinkovoima mennyt omaan käyttöön?

Minkä verran sähköfirma maksaa omakotiasukkaan ylijäämä-aurinkosähköstä  /KWh-
ja missä kohdassa tämä valtaisa bisnes verotetaan? Ja miten suurena? Vai eikö edes veroteta?

t. Markku

Elokuu 23, 2019, 09:28:44 ap
Vastaus #127

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

Aluksi vähän tilastoa kesän ajalta,vertailu että paljonko ostosähkön kulutus on pudonnut vuoden takaisesta,oletus on että kulutus tottumukset ovat pysyneet samana.

Toukokuu vuonna 2018 kulutus ollut 285 kWh ja tänä kesänä 151 kWh
Kesäkuu                                         296                               135
Heinäkuu                                        289                               150
Elokuu 22. päivään asti                    290                               125
                                               yht. 1160                       yht. 561   Elikkä ostettu näinä kuukausina 599 kWh vähemmän sähköä,rahassa n. 83 €. 

Samana aikana olen myynyt ylimääräistä tuotantoa 714 kWh joka rahassa on n. 32 €.
Myydystä sähköstä maksetaan (tietääkseni) tunneittain muuttuvan pörssisähkön hinnan mukaisesti joten se rahasumma onkin vähän kinkkisempi laskea mutta sitten laskussa sekin selvinnee varmasti tarkemmin.

Meillä on siirtoyhtiönä Elenia jossa kulutuksen mittaustapa on ei netottava joka ei missään nimessä ole suotuisa sähkön pientuottajan kannalta ja kun kaiken lisäksi siitoyhtiöillä on  myös netottavaa mittaustapaa joka on suurimmassa osassa muuta maapalloa voimassa.Näinollen me pientuottajat emme ole tasavertaisessa asemassa edes kotomaassa.Voisko verrata KIKYyn.

Olen ollut asiasta yhteydessä Eleniaan sekä  Työ- ja elinkeinoministeriöön joista olen myös saanut vastaukset ja toivossa on hyvä elää tämänkin asian yhdenmukaistamiseksi mutta taitaa olla pitkissä vihnikkeissä kuten monen muunkin asian tolalleen saattaminen.

Noista mun tilastoista ja laskelmista jokainen voi päätellä onko aurinkopaneelihomma kannattavaa rahallisesti ja vuoden parin päästähän vasta saa todellisemman kuvan touhusta kun koko ajan nyt vielä mennään pimeimpää vuodenaikaa kohden joten tuottomäärät putoavat.

Tämä pusines on valtiovallankin mielestä ilmeisesti niin pientä että veroa ei kanneta,,,,,,,,vielä eikä tarvitse myydystä maksaa siirtomaksua,,,,,,,,,,,,,,vielä.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Elokuu 23, 2019, 09:43:37 ap
Vastaus #128

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2310
Euroilla sen pystyy helpoiten laskuista toteamaan, kun kolmen vaiheen takia voi samaan aikaan aurinkosähköä mennä myyntiin ja ostosähkö pyörittää pesukonetta.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 23, 2019, 09:45:28 ap
Vastaus #129

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2310
Moro!

Miten ovat uudet "voimalaitosyrittäjät" saaneet sähköä verkkoon
myydyksi? Kesähän on ollut suotuisa aurinkomyllyn haltijalle.

Vai onko kaikki aurinkovoima mennyt omaan käyttöön?

Minkä verran sähköfirma maksaa omakotiasukkaan ylijäämä-aurinkosähköstä  /KWh-
ja missä kohdassa tämä valtaisa bisnes verotetaan? Ja miten suurena? Vai eikö edes veroteta?

t. Markku

Aiheesta sivulla seitsemän lisää, mutta pieni pätkä ongelmasta:
Lukijalta: Aurinkosähkön pientuotannossa ei saada irti kaikkea mahdollista hyötyä — sen estää vaihenetotuksen puute sähköyhtiöiden mittauksessa

Aurinkosähköstä kertovassa jutussa (L-S 4.8.) jätettiin mainitsematta merkittävä, kenties jopa merkittävin este, pientuotantoon liittyen. Nimittäin vaihenetotuksen puute sähkönsiirtoyhtiöiden mittauksessa.

Koska Suomessa on käytössä kolmivaiheinen siirtojärjestelmä, aiheuttaa vaihenetotuksen puute sen että aurinkovoimalan hyötysuhde jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin mitä sen tuoton perusteella pitäisi olla.

Esimerkki: Neljän kilowatin maksimiteholla tuottavasta aurinkovoimalasta siirtyy rakennuksen verkon kuhunkin vaiheeseen 1,33 kilowatin teho.

Tyypillisesti saman vaiheen perässä on useita pistorasioita, joihin on sitten liitetty muun muassa pesukonetta, astianpesukonetta, lämpöpumppua ja niin edespäin.

Vaihenetotuksen puuttumisen vuoksi yhdessä vaiheessa voidaan käyttää vain tuo 1,33 kilowattia. Sen jälkeen sähköyhtiö alkaa laskuttaa ylimääräisestä tehosta.

Eli jos vaikka pesukone pyörii ja pärjää juuri ja juuri tuolla 1,33 kilowatin teholla, samassa vaiheessa olevan ilmalämpöpumpun käyttäminen kerryttää sähkölaskua aivan normaalisti.

Vaikka aurinkovoimalasta tulee samaan aikaan 2,66 kilowattia ylimääräistä tehoa!

Sitä ei sähkömittari huomioi, vaan tuo ”ylimääräinen” sähkö työnnetään sähköyhtiön verkkoon.

Samalla maksetaan siirtomaksua ja saadaan siirretystä sähköstä sitten jokin minimaalinen korvaus pörssihinnan mukaisesti. Toki vähennettynä sähkönmyyntiyhtiön kuluilla.

Toinen esimerkki: lataan sähköautoani ja katollani on viisi kilowattia tuottava järjestelmä. Lataus on kuitenkin tehtävä pienimmällä mahdollisella teholla jonka auton laturi mahdollistaa, eli puolentoista kilowatin teholla.

Käyttämättä jää siis kaksi kolmasosaa auringon tuottamasta energiasta, koska vaiheiden välillä ei mittauksessa asiaa huomioida.

Tätä asiaa ei kukaan aurinkovoimaloita myyvä taho tietenkään ”muista” mainita asiakkaalle.

Asiakas ei todellakaan saa täyttä hyötyä voimalastaan, vaan tuotto voi jäädä 30—50 prosenttia alhaisemmaksi vaihenetotuksen puutteen vuoksi.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 23, 2019, 10:07:40 ap
Vastaus #130

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

Kuten jo edellisessä keroin että netottavaan mittaustapaan siirtymisessä on mutkia matkassa.


Tämä asia on tosiaan ollut vireillä jo pitkään. TEM:ssä oli jo vuonna 2009 annetun tuntimittausta koskevan asetuksen (66/2009) myötä tarkoitus saattaa tuntinetotus kaikille asiakkaille, ts. tasejakson (nykyisin yksi tunti) aikana asiakkaalle tulisi vain yksi lukema (tuotanto tai kulutus). Eli jos tunnin sisällä asiakas sekä syöttäisi verkkoon että ottaisi verkosta, summattaisiin nämä lukemat tälle tunnille ja tunnille rekisteröitäisiin yksi lukema.

 Asetuksen mukaisesti verkkoyhtiöt lähtivät asentamaan älymittareita asiakkailleen ja lopputulemana älymittarit asennettiin kaikille asiakkaille vuoden 2013 loppuun mennessä. Valitettavasti asetuksen sanamuoto ei ollut riittävän selkeä ja yhtiöt tulkitsivat asetustekstiä aika vapaamuotoisesti eikä tuntinetotus toteutunut kaikkien verkkoyhtiöiden asiakkaille. Tämä kävi meillä ministeriössä ilmi vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut, eli kun mittarit olivat asennettu. Lähdimme valmistelemaan täsmentävää lainsäädäntöä ja kaikki oli jo valmista vuoden 2015 lopulla, mutta sitten vastaan tuli uusi ongelma: mittauslaitedirektiivi. Direktiivissä sanotaan, että mittarilta pitää pystyä lukemaan laskutuksen pohjana olevat tiedot ilman apuvälineitä. Käytännössä siis direktiivin mukaan mittarilta pitäisi pystyä lukemaan suoraa tuntikohtaisesti netotettu tuntilukema. Asennettujen mittareiden kautta ei käytännössä pääse tarkastelemaan koko laskutuskauden tuntilukemia. Uhkana on siis, että kaikki meidän älymittarit olisivat direktiivin vastaisia. Viranomaisina emme voi tehdä direktiivin vastaista lainsäädäntöä ja pyrimme kaikin tavoin välttämään tilanteen, jossa kaikki mittarit tulisi vaihtaa. Tästä syystä valmistelu on ollut nyt seisahduksissa hyvän tovin.

 Olemme nyt selvitelleet asiaa laajasti muiden maiden viranomaisten ja komission kanssa ja toivomme saavamme asiaan selkeyttä vuoden loppuun mennessä. Tavoitteenamme on antaa selventävä asetus ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta osaltaan tämä riippuu komission myötämielisyydestä. Valitettavasti nämä prosessit vain ottavat aikaa etenkin kun kyse on kaikkia jäsenmaita koskevasta EU-tasoisesta sääntelystä.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Elokuu 23, 2019, 10:11:17 ap
Vastaus #131

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 8046
Normihomma.

Eihän kukaan nyt sentään tällä tienata saa-ainakaan se
alkutuottaja.

Mutta jos nuo laitteet pysyvät ehjänä reilut kymmenenkin
vuotta-jo nykyisellä sähköhinnalla alkaa nippanappa
olla omillaan kaimakin. Ja tuskin nämä hinnat tästä ainakaan pienenevät.

Joten...no ? 

t. Markku

Elokuu 23, 2019, 11:07:33 ap
Vastaus #132

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

En ole ajatellut laitteiden kuoletusaikaa vaan pikemminkin tuottoa sijoitetulle pääomalle.Itse ennen laitteiston hankintaa kaavailin n. 5%:n tuotosta ja kyllä se tuntuisi reilusti täyttyvän.
Muuten paneleilla on pitkät takuut ja invertterilläkin 7 vuotta joten toivotaan ettei vikojen takia tule ylimääräisiä kustannuksia.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13

Elokuu 23, 2019, 11:15:46 ap
Vastaus #133

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 8046
Luulisi kestävän-kun ei ole liikkuvia osiakaan.

Kuinka herkkiä nuo muuten ovat ukkoselle-eli voiko
virtapiikki silitellä vaikkapa inverterin.

Täysosumahan lennättää koko varustuksen huuthelkkariin...

t. Markku

Elokuu 23, 2019, 12:01:31 ip
Vastaus #134

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2963
Moro

Ei tiatoo ja toivotaan ettei tuukkaa.Paneeleiden kiinnityskiskostot ja paneeleiden alumiini oasat on maadoitettu toisiinsa ja edelleen pirtin potentiaalintasaus kiskoon joka taas maihin kuten kämpässä vaaditaan.Kaikki mielestäni mahdollinen on tehty,sehän on sitten eri asia jos valtakunnan verkosta tulee virtapiikki että rikkooko sellainen kuina helposti invertterin,telkkari ja hella tai pari on hajonnut ukkosella,onneksi tänä suvena ei ole jytissyt meilläpäin.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13