Kirjoittaja Aihe: Asunnon myynti ja arvo  (Luettu 11440 kertaa)

Tammikuu 04, 2019, 21:52:14 ip
Vastaus #60

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5161
  • MC Debit
Onko Kainuun rakennuskustannukset muilta osin halavemmat, ku tontin osalta?

Tais siinä artikkelissa olla jotain juttua että Länsilopussa ja muilla fiinimmillä alueilla on rakennuskustannukset jopa 20% suuremmat kuin vaikkapa Kainuussa. Vaan jos siinäkin on taas tuijoteltu vain neliöitä niin myttyyn se menee, voipi Espoossa valikoitua erilainen talopaketti ja hienommat puustellit keittiöön, vähän paremmat laatat kylppäriin jne. Ja jos tehdään avaimet käteen Uudellamaalla vs talkoohommina Nälkämaalla niin kyllähän siinä hintaan eroa tulee.

Sama kai se mitä se maksoi, arvoahan tässä verohommassa arvotaan. Siis pekuloitua mahdollista myyntihintaa joka on hypoteettinen siihen saakka kun saadaan nimet papereihin. Tai voi kai ajatella että minkäkokoisen lainan saisi pankista kyseisen asumuksen papereita vastaan. 300 neliön kämpän saa kehitysalueelta kymppitonneilla, Westendissä mennään varmaan jo miljoonaan. Asukkaiden maksukykyjen eroista puhumattakaan.

Ja toteutuneet hinnat ovat verottajalla tiedossa, kun kerran osaavat sen 4% ryövätä joka kaupasta.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 04, 2019, 21:56:18 ip kirjoittanut Kari Sillanpää »
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 04, 2019, 22:50:36 ip
Vastaus #61

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2676
Lainaus Sillanpäältä: "Sama kai se mitä se maksoi, arvoahan tässä verohommassa arvotaan."

Pahoin pelkään, että ainoa mitä arvotaan, on se, että paljonkohan ne suostus/pystys maksamaan niitä veroja...  toisessa paikkaa, etteivät muuta pois paikkakunnalta tai koko Suomesta, ja toisessa, etteivät kuole nälkään.

Kun perskutarallaa ne taloustalkoot joku aika sitten pystytettiin, ja eläkeläisenkin on osallistuttava.  Ja nyt on rahhaa kaikki kaapit täynnä sippilällä, että oikein velkoja pani lyhentäen.  Ni arvatkaapas, poistuko se taloustalkoovero eläkeläisille?  No kyllä ei vissiin poistunu...

Meijän kotikunta - Mikkeli - ei oo sentäs velkojaan lyhentäny, päinvastoin ottaa jatkuvasti lissää.  Syömävelkaa.  Kaupungilta saneerattu kaikki työntekijät kohta ulos, mutta konsulttipalkkioihin ja johdon lisävirkoihin onneks riittää.  Koulutoimessakin on organisaatiossa seitsemäs porras ensimmäinen, mikä tekkee jottain.  Kuus eri suuntaan viipottavvaa visionääriä siinä päällä.  Niistä osa sellasia, että ykskään selväjärkinen yrittäjä ei laskis kilometriä lähemmäks tonttiaan...

Oikeesti vanhenevä väestö ja nousevat hoitokulut on vakava ongelma lähivuosina; sitä sotea ihan oikeesti tarvitaan.  Siitäkään ei vaan tuu mittään.  Ja suunnilleen saman kokonen ongelma on tuo mainittu byrokratisoituminen.  Kuntien ja valtionhallinnon työntekijöiden määrä on räjähtänyt neljänkymmenen vuoden aikana täysin hallitsemattomasti.  En väitä, että ihmiset ei siellä tee mittään.  Ne ei vaan tee mittään sellasta, mistä on oikeesti hyötyä niitten palkkojen maksajille.  Kuntien ja valtionhallinnon pitäs palkata oikeesti yks konsultti lissää.  Semmonen, mikä ensin panis sekä virkamies- että luottamusmiesjohdon määrittelemään paperille, mitä kunnallishallinnon ja valtionhallinnon tehtäviin kuuluu.  Ja seuraavaks käytäs läpi, mitkä on ne virat ja toimet, mitkä tarvitaan sen tarpeellisen tekemiseen (ja miun maailmankuvassa tarpeellista ei oo ammattiurheilun tukeminen eikä mikkään muukaan kunnan mainetta muka kasvattava toiminta; sillä kunnan maineella ei oo mittään tarvetta eikä hyötyä.  Jos kunnassa on töitä, sinne tullee ihmisiä. Ne ei tuu kattomaan jukurttien peliä...).  Ja aikataulu sille, millon organisaatio on oltava sovitussa mitassa ja mallissa.

Ugh...

arvelee jv

« Viimeksi muokattu: Tammikuu 04, 2019, 23:02:50 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Tammikuu 04, 2019, 23:12:03 ip
Vastaus #62

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2310
Missä on se poliitikko, joka lupaa kitkeä ja myllätä julkista sektoria ankarasti, päästä eduskuntaan ja saada oikeasti lunastettua lupaukset puoluekurin, vaaliohjelmien, HV-verkoston ja kaiken muun oman edun tavoittelun keskellä.
Aika moni äänestäjä on töissä julkisella sektorilla.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 04, 2019, 23:39:53 ip
Vastaus #63

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2719
  • Moukka
Se on sitä byrokratiaa. Koko elämä on täynnä lakeja ja asetuksia, joita jokaisen pikku viranomaisten pitää noudattaa kuin piru raamattua. Kaikenlainen maalaisjärjen käyttö on kielletty, tai sitä ei uskalla virkavirheen takia soveltaa.
Päättävien virkoihin valitaan puoluekortin mukaan, eikä sitä parasta vaihtoehtoa. Hv-verkoston pönkittämänä.
 Virkavastuu on sama kuin poliittinen vastuu, eli  yhtä paskan kanssa. Joten mitä muuta voi olettaa?

Tammikuu 05, 2019, 07:47:52 ap
Vastaus #64

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2186
  • Kukkahattusetä
Tais siinä artikkelissa olla jotain juttua että Länsilopussa ja muilla fiinimmillä alueilla on rakennuskustannukset jopa 20% suuremmat kuin vaikkapa Kainuussa. Vaan jos siinäkin on taas tuijoteltu vain neliöitä niin myttyyn se menee, voipi Espoossa valikoitua erilainen talopaketti ja hienommat puustellit keittiöön, vähän paremmat laatat kylppäriin jne. Ja jos tehdään avaimet käteen Uudellamaalla vs talkoohommina Nälkämaalla niin kyllähän siinä hintaan eroa tulee.

Omiin kokemuksiin perustuen voisin väittää, että kaupungissa on halavemmat rakennuskustannukset johtuen kilipailusta. Jossain Kainuun korvessa saattaa olla yksi rautakauppa viittä kuntaa kohti, niin siinä ei oo palijo valinnanvarraa, että mistä ostat. Työvoima on tietysti halavempaa syrjäseuduilla, mutta mahtaa olla etelän fiinien asuinalueiden työmaillaki Virolaiset timpurit.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 05, 2019, 10:58:15 ap
Vastaus #65

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2543
Tais siinä artikkelissa olla jotain juttua että Länsilopussa ja muilla fiinimmillä alueilla on rakennuskustannukset jopa 20% suuremmat kuin vaikkapa Kainuussa. Vaan jos siinäkin on taas tuijoteltu vain neliöitä niin myttyyn se menee, voipi Espoossa valikoitua erilainen talopaketti ja hienommat puustellit keittiöön, vähän paremmat laatat kylppäriin jne. Ja jos tehdään avaimet käteen Uudellamaalla vs talkoohommina Nälkämaalla niin kyllähän siinä hintaan eroa tulee.

Omiin kokemuksiin perustuen voisin väittää, että kaupungissa on halavemmat rakennuskustannukset johtuen kilipailusta. Jossain Kainuun korvessa saattaa olla yksi rautakauppa viittä kuntaa kohti, niin siinä ei oo palijo valinnanvarraa, että mistä ostat. Työvoima on tietysti halavempaa syrjäseuduilla, mutta mahtaa olla etelän fiinien asuinalueiden työmaillaki Virolaiset timpurit.
Laatu maksaa ja sitä ei enää saa ainakaan Helsingissä.
Jo rakennusvaiheessa talot kastuu ja homehtuu!
Kaveri tilasi talopaketin Espooseen: syksyllä materiaalit ( villat, kipsilevyt, puutavara) makas sateessa avoimen taivaan alla, kun virolaiset jne timpurit ryntäsi kotiin viikonlopun viettoon!
Kaveri merkkasi kaikki aina spraymaslilla ja ilmoitti että ei minun talooni!
Onneksi asui vieressä vanhassa talossaan.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 05, 2019, 11:00:30 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Tammikuu 12, 2019, 15:27:59 ip
Vastaus #66

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2310
Ei ihan otsikon aiheeseen, mutta asumiseen.
Kelan pienituloisten asumismenoihin maksaman asumistuen kustannukset ovat kasvaneet roimasti jo useiden vuosien ajan.

Kauppalehti kirjoitti viime viikolla, että Kelan tilastojen perusteella voidaan arvioida asumistukimenojen jatkaneen kasvuaan myös viime vuonna.

Suurin osa asumistuesta maksetaan vuokralla asuville, mutta myös omistusasunnossa asuvat saavat sitä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Viime kesänä julkaistujen Kelan asumistukitilastojen mukaan yleistä asumistukea maksettiin omistusasunnoissa asuville 41 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Tukisumma on kaksinkertaistunut melko lyhyessä ajassa, koska vuonna 2012 yleistä asumistukea maksettiin omistusasuntoihin 20 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 omistusasujien saaman yleisen asumistuen määrä kasvoi vajaalla miljoonalla eurolla.


Toki summa on pieni, jos sitä vertaa koko asumistuen määrään.
Kela maksoi asumistukea vuonna 2017 yli kaksi miljardia euroa, josta yleisen asumistuen osuus oli 1,26 miljardia euroa.

Tulot vaikuttavat asumistuen määrään eikä sitä saa, jos kuukauden bruttotulot ylittävät tietyn rajan, joka on esimerkiksi Helsingissä yhden hengen taloudessa 1879 euroa ja neljän hengen taloudessa 3959 euroa.

Sitten mielenkiintoinen kohta.
Jos Kela korvaa rahoitusvastiketta, jolla lyhennetään asunnon hankkimiseksi otettua taloyhtiölainaa, kartutetaan tuensaajan henkilökohtaista omaisuutta sosiaaliturvalla.

"Näin voidaan todeta. Niin tapahtuu omistusasuntojen kohdalla. Toisaalta vuokra-asuntojen kohdalla asumistuella voidaan epäsuorasti kartuttaa vuokranantajan omaisuutta", Hassel sanoi.


Näin on. Vuokralainen maksaa ainakin osan vuokrakämpän hinnasta. Jos on yksi velaton vuokrakämpää ja yksi velkainen vuokrakämppä, niin velattoman kämpän vuokratulon voi ohjata velakämpän lainan maksuun, jolloin itse ei tarvitse kuin olla ja nauttia omaisuuden karttumisesta.
Joten kysymys kuuluu, että kuitenkin joku aina omistaa vuokrakämpän, joten pitäisikö omistaminen kieltää tai vaihtoehtoisesti vuokralla asuminen kieltää, niin ei olisi ongelmaa...?



https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asumistuki-omistusasujille-jatkanut-paisumistaan-asunnon-ostaneet-voivat-maksattaa-kelalla-myos-lainojaan-ja-korkojaan/5ecdd087-861b-4a19-8472-a87cdf97b898
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 12, 2019, 16:44:01 ip
Vastaus #67

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5161
  • MC Debit
Asumistuen suuruutta ja/tai myöntämisperusteita tulisi entrata. Nyt tilanne on epäterve, kun sijoitusasunnoiksi käypäisten asuntojen hinnat ovat korkealla. Korkeaan hintaan vaikuttaa osaltaan se että aika huimiakin vuokria voi kiskoa kun asumistukia saavat jo kohtuullisestikin tienaavat kotitaloudet. Kuka muka maksaa täysin omasta pussistaan esim 800€ kuukausivuokraa? Sillähän lyhentää jo 200k€ lainaa ihan kivasti.

Tilanne on monissa opiskelukaupungeissa juuri tällainen, erityisesti tietysti Pääkaupunkiseudulla jossa asuu viidesosa väestä mutta jonne maksetaan neljäsosa Suomen asumistuista. 

Kunnalliset vuokra-asunnot olisivat siitä hyvä juttu että rahat ja omaisuus jäisivät veronmaksajille.

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 13, 2019, 08:34:50 ap
Vastaus #68

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2310
Kunnalliset vuokra-asunnot olisivat siitä hyvä juttu että rahat ja omaisuus jäisivät veronmaksajille.

Saanen olla hiukan eri mieltä asiasta.

Kaunis Itä-Suomalainen kaupunki, joka on muuttotappiokunta ja menetti vuosi sitten opettajakoulutuslaitoksen joen suuhun, jonka myötä myös n. 800 opiskelijaa ja 100. duunaria.

Täällä on kaksi täysin kaupungin omistamaa osakeyhtiötä Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy (SAO) ja Savonlinnan Vuokratalot Oy.
Entinen toimitusjohtaja kirjoittaa eläkkeelle jäämis-haastattelussa:
OKL:n lähtö oli raskain isku Savonlinnalle, mutta sitä ennenkin oli jo isketty kaupungin opiskelijasuonta.
— En olisi uskonut kehityksen olevan näin rajua. OKL:n lisäksi Savonlinnasta katosi jo KVL:n lähdön myötä vuonna 2006 noin 350 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa opiskelijoiden määrät ovat myös vähentyneet.


Siis 2006 oli jo ongelmia ilmassa.
Mitä sitten tapahtui? Ei yhtikäs mitään, paitsi, että väki väheni pikkuhiljaa.
2015 haastattelussa:
SAO Oy: öllä on opiskelija-asuntoloissa noin 300 tyhjää huonetta, mikä kaksioiksi muutettuna tarkoittaisi noin 150 tyhjää huoneistoa. Savonlinnan Vuokratalot Oy:llä on 130 tyhjää asuntoa.

2016 juttu paikallislehdessä:
Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n pitää päästä eroon yhteensä 586 asunnosta. Kaupungin omistamien yhtiöiden pitää sopeuttaa vuokra-asuntokantaansa asuntokysynnän romahtamiseen, joka on seurausta opettajankoulutuksen loppumisesta.
Yhtiöt suunnittelevat purkavansa yhteensä 539 asuntoa ja laittavansa myyntiin 47 asuntoa.
Asuntojen purkamisen edellytyksenä on, että valtio kustantaa purkamisen kokonaan ja antaa yhtiöille lainoja anteeksi yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöt tarvitsevat yhteensä 4,8 miljoonan euron suuruisen talouden tervehdyttämisavustuksen.


2017
Savonlinnan opiskelija- ja vuokratalojen ahdinko ei johdu OKL:n lähdöstä, vaan ihan kaupungin omasta toiminnasta. Yliopiston opiskelijoita on ollut viime vuosina opiskelija-asunnoissa noin 17 prosenttia. Yksityisiltä markkinoilta opiskelijat ovat vuokranneet halvemmalla ja hyväkuntoisempia asuntoja jo vuosia. Siis rahastuksen ja korjausvelvoitteiden laiminlyömistä SAO:lla. Miten hallinnoitu ja ennakoitu kaupungilta? Nyt valkenee, miten kaupunki yritti rahastaa OKL:n lähdöllä oman hallintonsa virheistä! OKL:n opiskelijoita enimmillään opiskelija-asunnoissa vajaa kuudesosa, 1/6!

Ja lopuksi:
Vuokratalojen taloudellisia tukitoimia koskevaan lakiin on sittenkin tulossa järeitä tukitoimia Savonlinnan kaltaisille paikkakunnille, joissa joudutaan purkamaan vuokrataloja.
Eduskunnan ympäristövaliokunta esittää mietinnössään yksimielisesti, että purettavien talojen lainoista jopa 90 prosenttia voitaisiin antaa anteeksi, jos lainansaaja on huomattavissa ja pitkäaikaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka johtuvat alueen asuntomarkkinatilanteessa, väestökehityksessä ja muissa lainansaajan toimintaan vaikuttavissa seikoissa tapahtuneista muutoksista.


Lopuksi omaa mutua.
Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajat on istuneet hyväpalkkaisella (puolue)pallilla tekemättä yhtään mitään, vaikka Excel-taulukko on näyttänyt punaista 15 vuoden ajan. Tai sitten omistajan puolelta (Savonlinnan kaupunki) ei ole pätkääkään välittänyt siitä, että missä mennään tai jopa pahimmillaan ohjeistanut toimitusjohtajaa tekemään työnsä huonosti. Asia, mikä ei kiinnosta ketään (valtuutetus ja paikallinen sanomalehti), koska ainakin minusta veronmaksajana olisi pieni tutkimus aiheesta paikallaan.

Vuokrataso.

Savonlinnan vuokratalot tarjoaa seuraavaa Kellarpellosta, eli reilun viiden kilometrin päästä keskustasta ja alue on tunnettu asukkaistaan ja rauhallisuudesta.
Rakennusvuosi    1972
Peruskorjausvuosi    1996
Lämmitys    Kevytöljy
2h+k+s    63.0    Ei    Ei    2    614.25          
2h+k+s    63.0    Ei    Ei    3    621.08          
2h+k+s    60.5    Ei    Ei    2    589.88          
3h+k+s    80.0    Ei    Ei    3    756.60          
3h+k+s    75.0    Ei    Ei    1    702.98          
3h+k+s    75.0    Ei    Ei    3    716.63          

Keskustan tarjonta
Kirkkolahdenkatu 6   2h+k   55 m2   3 kpl   656,4 - 669,6 €

Yksityinen "vuokralordi ja hinnankiskoja" tarjoaa keskustasta:
 550 € / kk50,0 m²   
Väinönkatu 3 B, 57100 Savonlinna
Isoista remonteista tammikuussa 2019 valmistuva talo, jossa uusittu huoneiston keittiö ja kylpyhuone kokonaisuudessaan. Upea paikka ja näkymät järvelle lasitetulta parvekkeelta. Kolmas kerros.

 590 € / kk62,0 m²   
Savonniemenkatu 3 C, 57100 Savonlinna
Heti vapaa toisen kerroksen tilavan kokoinen kaksio putkiremontoidussa taloyhtiössä aivan ammattikorkeakoulun vieressä. Lasitettu parveke.

Tämä vertailu siksi, että Savonlinnassa saa paremman kämpän paremmalta paikalta halvemmalla kuin yhtiöstä, joka on kriisissä, konkurssiuhan alla ja pyytelee lainoja ja purkuavustuksia valtiolta... Outoa sanoisi markkinatalouden edustaja.

Eläköityvä toimitusjohtaja kertoo: Mustonen tuli työharjoitteluun ja kesätöihin opiskelija-asuntoja pyörittäneeseen yhtiöön vuonna 1979.
Firma, missä viimeisin talo on rakennettu joskus 90-luvulla, niin miten niillä voi olla lainaa 14,5 miljoonaa euroa ja mihin se lainaraha on käytetty.
Ei ainakaan kämppien kuntoon ja vuokrien hintoihin.

Sitten se viimeinen mutu.
Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n hinnoittelu seuraa hyvin tarkkaan sitä, mitä tukia asuntoihin saa ja vuokra määräytyy sen mukaan, siis sinne maksimiin. (sama hinnoittelupolitiikka on kaikilla niillä firmoilla, joilla ei ole tulosvastuuta säätiöt, vakuutusyhtiöt, ammattiyhdistykset yms.)
Toinen erikoisuus hinnoittelussa on matala takuuvuokra (n. 150€), joka taas "vuokraloordeilla" on yhden tai jopa kahden kuukauden vuokran verran.
Siihen on hyvä syy, miksi yksityinen sektori pitää takuuvuokraa korkeana. Sillä karsitaan semmoiset vuokralaiset, jotka ei välitä toisen omaisuudesta ja kun jotain särkyy, niin sitä ei makseta.
Kun vuokralaisena on itse maksava, niin paikat säilyy paremmin kunnossa, koska vuokralainen tietää ja ymmärtää olevansa korvausvelvollinen.


Päätän vuodatuksen siihen toteamukseen, että kunnalliset vuokra-asunnot on tarpeellisia pienessä mittakaavassa, mutta kunnan ei pidä ruveta laajamittaiseen vuokraussysteemiin, koska veronmaksajien lompakko ei kestä sitä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 08:39:02 ap kirjoittanut Petri Behm »
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 13, 2019, 09:27:58 ap
Vastaus #69

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 8046
Missä on se poliitikko, joka lupaa kitkeä ja myllätä julkista sektoria ankarasti, päästä eduskuntaan ja saada oikeasti lunastettua lupaukset puoluekurin, vaaliohjelmien, HV-verkoston ja kaiken muun oman edun tavoittelun keskellä.
Aika moni äänestäjä on töissä julkisella sektorilla.

Siihen tarvittaisiin ainakin 101 samoin ajattelevaa politikkoa samanaikaisesti-sitten voisi
jo syntyä,jos ei sovita perustuslakia loukkaavalla tavalla...

t. Markku

Tammikuu 13, 2019, 09:47:32 ap
Vastaus #70

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5161
  • MC Debit
Petri B, olet ihan aiheesta eri mieltä. Mutta tuohon kyseiseen yhtiöön on näemmä ollut puolue- tai virkaikäperusteinen valinta johtoon ja varmaan hallitukseenkin. Ei nuo numerot muuten voi noin mennä.

Tampereella on säätiöpohjainen TOAS, joka porskuttelee ihan hyvin, rakentaa asuntoja keskustaan jne. 90-luvulla kun niissä itse asuin, oli kämpät syrjemmällä keskustasta ja suuri osa tietysti Hervannassa. TOAS ei liene kunnallinen mutta samantapainen, ilmeisesti voittoa tavoittelematon systeemi. Voin olla väärässä, en ole perehtynyt.

Kyllä kunnallisten palveluiden pitää olla kilpailukykyisiä asiakkailleen, joko hinnan tai laadun, mielellään tietty molempien osalta. Mutta kunnankin systeemeitä pitäisi pyörittää kuten yksityisiä noiden henkilövalintojen osalta, on noita tarinoita tämänkin kylän kiemuroista liikkeellä.

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 13, 2019, 12:57:13 ip
Vastaus #71

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2676
Osa päättäjistä näkee nämä yleisesti hyödyllisiksi, pientä ihmista auttaviksi, tällaiset opiskelija-asuntosäätiöt, nuorisosäätiöt, vanhussäätiöt, säätiösäätiöt.  Ja osa näkee hyvän paikan varata itselleen tukevampi oksa, kun ei ihan vauhti riittänytkään ministeripalleille.  Ja kaikki näkevät kuitenkin sen, että meidän pyyteeetön ja paljon aikaa vievä toimintamme politiikan saralla on kansan edun mukaista, ja meidät pitää siitä hyvästä palkita, sen me ansaitsemme.  Eli näiden säätiöiden kautta puolueille valuva valtava piilotukivirta on aivan oikein lähes kaikkien päättäjien mielestä.  Kansa ei vain sitä tajua, kun kiukuttelevat ruojat jo tuosta minimaalisen pienestä virallisesta puoluetuestakin.

Näitä joutuu sitten jakamaan tasaisesti kaikille puolueille, muutenhan saattaisi joku alkaa oikeasti perkaamaan, mihin ne rahat on menneet.

Yksityisellä työnantajallakin jaetaan herroille kaikenlaisia etuja.  Siinä on sellainen pieni ero, että tekijän on osattava vakuuttaa maksajalle, että on niiden etujen arvoinen.  Julkishallinnossa päinvastoin yritetään kaikin keinoin estää maksajaa pääsemästä vertaamaan tehtyä tulosta ja syntyneitä kustannuksia, ja etenkin sitä, mihin se raha on mennyt.  Tosin yksityiselläkin puolella, tai ainakin puoliksi yksityisellä puolella, kun yritys tai yritysten muodostama yhtymä on riittävän iso, alkaa siihen pesiytyä noita samoja ongelmia.

Vahvasti olen sitä mieltä, että aika monen poliittis-perustaisen säätiön toimien purkaminen viimeistä pilkkua myöten aiheuttaisi käräjäkierteen ja tuomioita tunnetuille edustajillemme.  Tämä on pitkään jatkuneen demokratian syöpä.  Petrin mainitsemien toimitusjohtajien taidottomia toimia ei kukaan ketjussa oleva vaikuttaja voi perata, kun kyseisellä henkilöllä on henkilökohtainen turvajärjestelmä, niinkuin Ulf Sundquistilla aikoinaan; niin paljon tietoa ja niin korkeista toimijoista piironginlaatikossa...

jaakkovaakko

Tammikuu 13, 2019, 18:18:08 ip
Vastaus #72

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2310
Helsingin ulosottovirasto, Julkinen ulosmitatun omaisuuden nettihuutokauppa
OMAKOTITALON RAKENNUSPAIKKA ESPOON WESTENDISSÄ, Espoo

Espoon Westendissä sijaitseva omakotitalon rakennuspaikka osoitteessa Mustikkatie 5 A, 02160 Espoo. Määräosa 836 m2 tontista (kiinteistötunnus 49-13-42-4). Tontin koko pinta-ala 1672 m2. Tontilla hallinnanjakosopimus.
https://huutokaupat.com/1147325

Korkein tarjous 351 000 €

alv 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa
Huutokauppa päättyy Maanantai 14.01.2019 11:00, tai 3 min viimeisen tarjouksen jälkeen
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 13, 2019, 22:19:44 ip
Vastaus #73

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2676
Palaan vielä tuohon Savonlinnan kaupungin vuokra-asuntotilanteeseen.  Luin huolimattomasti Petrin tekstin; nuo vuokrataloyhtiöthän ovat täysin kaupungin omistamia ja osakeyhtiöitä kaiken lisäksi.  Ei sieltä kyllä puolueille rahaa piisaa, mutta hallituksissa istuu varmaan paikalliset poliitikot.  Kait on takana ollut haave paikata huimilla tuotoilla kaupungin kuihtuvaa kassaa.  Sekä virkamiehet että luottamustehtävissä olevat paikallispäättäjät tietävät, että jos nostaa veroäyriä, voi loppua pesti.  Parempi yrittää nostaa huomaamattomasti kaupungin omistamien yhtiöitten perimiä käyttömaksuja, kuten vesimaksut, sähkönsiirto, kiinteistöverot, nuo tämän geissin vuokrat, ja muut sellaset.  Tai ottaa syömävelkaa, niinku Mikkelissä.  Jos joutuu nostamaan veroäyriä, nehän asukkaat näkkee, että ei oo osattu hoitaa hommiamme...  Noiden vuokrien kanssa ei ole tullut mietityksi sitä, ettei kaupungin yhtiö olekkaan monopoliasemassa, kuten noissa muissa tapauksissa.  Tullee pää vetävän kätteen, häviää asiakkaat eli asukkaat, ja loppuu tulot kokonaan sieltä kohteesta.

Ja joka kerta budjettia tehessä on päällä kova huuto, että nyt karsitaan kuluja.  Ja kulut kasvaa vuos vuodelta...

jv

PS. Piru kun ei ite ennätä joka paikkaan...
PS2.  Olin viikonloppuna Helssinkissä.  En niin paljoa tykänny, että ees Espoosta haluaisin omakotitonttia ostaa.  En aio osallistua tuohon huutokauppaan.
PS3.  Kävin googlemapsista kattomassa.  No nyt hokasinkii, että mie en osta tuota omakotitonttia sen takia, että se on kilometri meren rannasta ja kaiken lisäks länsiväylän vieressä...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 22:29:16 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Tammikuu 13, 2019, 23:25:57 ip
Vastaus #74

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2719
  • Moukka
Minä voisin ihan hyvin myydä kämppäni ja muuttaa semmoseen joka maksaa 1/10 nykyisen arvosta. Eikä tarvii olla luksusta. En tarvii henkka, en maukkaa, enkä ees ikeaa alle vartin päähän. (No, Alko ja ruokakauppa kohtuu matka) Maksais loput asuntolainat pois, käteiskämppä, ja jättäis loput käteiset elämiseen, pitkälle ajalle. Vaikka jostain lapista tms. Mutta siellä jossain pitäis vielä keksiä tapa jolla sais vähän ns. lisuketta ja nykyisen elintason kovin kärsimättä, siellä jossain elämiseen.
Oikeestaan ainoa syy miksi sitä ei ole tullut tehtyä, on ? , varmaankin tuttuihin kaavoihinsa  kangistunut ja pelko astua johonkin uuteen elämässään. Nykykielellä sitä sanontaa käsittääkseni down shiftaamiseksi?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 13, 2019, 23:30:58 ip kirjoittanut tuomo jylha »