Kirjoittaja Aihe: Puolien mittaus ?  (Luettu 695 kertaa)

Helmikuu 10, 2019, 13:02:30 ip
Luettu 695 kertaa

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2840
 Onko kotikonstein, yleismittarilla, mitattavissa puolan kuntoa ?
 Ajattelin alkaa tekohengityksen vanhalle Hondalle, joka levännyt vuodesta 2004.
 Kaasarit vuotaa ja on tukossa, joten näiden kanssa jumpattava ensin parin korjaussarjan verran.
 Ongelma on aikoinaan ollut se, että pimentää tulpan, yleensä 1-, tai nelospytystä. On muistaakseni saman puolan takana nuo.  Maksaa Stormilla 52 e / kpl, joten ei ihan hupimielessä kehtaa ostaa.
 Pyörä on CB 750 KZ / RC01 -79 ja kokemuksia korjauksista kuulisin mieluusti.
 Laite on ollut omassa, aktiivisessakin käytössä minulla vuodesta -86 ja mittarissa on tasan satku.
 Muutaman kerran on puolilla tapahtumia ollut, mutta käsitykseni on, että ovat joko ehjä, tai rikki, eikä sellaista kulumaa tapahdu. Ensiö, tai toisokäämien arvot ei kai ihmeitä kerro, kunhan ovat ”rajoissa”. Onko kellään antaa lukuarvoja ?

 Jos jollain nurkissa uudet -air-cut- kalvot, puolat, tai 4/4 eller 4/2 siistit putket, niin tarjoa ihmeessä.

Helmikuu 10, 2019, 16:15:08 ip
Vastaus #1

Osmo Leikko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 178
Puolan vastus 530 +/- 50 ohmia +20 C asteessa.

Manuaali pdf-tiedostoina löytyy täältä:

http://www.dotheton.com/forum/index.php?topic=44399.0
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme
viettämään siellä loppuelämämme.

Helmikuu 10, 2019, 16:29:58 ip
Vastaus #2

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2840

 Kiitosta !              Olikin hyvä linkki.

Helmikuu 10, 2019, 17:05:59 ip
Vastaus #3

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2482
Taas tällästä vanhan kansan juttua, minkä voip laittaa omaan arvoonsa; eli vastuu on lukijalla.  Ja oon saattanu ennenkii höpistä.

Puolan ensiökäämi kiertää sitä rautasydäntä, ja kun siitä käämistä kulkee virtaa, se synnyttää rautasydämeen magneettikentän.  Kun ensiökäämin virta katkaistaan, se rautasydämeen latautunu magneettikenttä synnyttää samaa rautasydäntä kiertävään toisiokäämiin hirviän jännitteen, minkä suuruus riippuu siitä, kuinka monta kierrosta sitä toisio-lankaa kiertää sitä rautasydäntä.

Oikeastaan mitään kuluvaa ei rakenteessa ole, toimii maailmantappiin asti.  Paitsi, jos jostain on yhteys poikki kokonaan, niin silloin ei tuu mittään ulos.  Tai niin huono kontakti, että vastustaa niin kovin, että jännitteestä iso osa hukkuu sinne.  Nää on mahollisia ongelmia, mutta tyypillisin liittyy korkeajännitekäämiin.

Se on ohut, lakattu kuparilanka, mikä kiertää sen sydämen ympäri useita tuhansia, tai jopa kymmeniätuhansia kertoja.  Siis ohut lanka, ja lakattu.  Siinä syntyvän jännitteen pitäisi kiertää ne kaikki kierrokset, mutta kun se eriste murtuu, syntyy oikoreittejä, jää kierroksia välliin, ja tulpalle menevä jännite tippuu samassa suhteessa kun kierroksia jääp kiertämättä.  Eli tältä osin onkin kuluva osa; ajan kanssa niitä oikosia siihen ohkaseen lankaan aina syntyy.  Näillä voip olla sellanen taipumus, että kylmänä toimii, mutta lämmetessään kuparilanka laajenee ja ne kohat, mistä eristelakka on rikki tai kulunut, ottavat kontaktia eli oikoreittejä syntyy, ja toisiojännite tippuu.

En tiijä, voipiko tuota toisiojännitettä oikein mittarilla mitata?  Selvä konsti on kuitenkin se, että tulpan johosta vaikka sylinterin kanteen kattoo, kuinka pitkän kipinän roiskasee.  Ne vanhan ajan puolatesterit itte asiassa toimi just niin; laatikossa oli liikuteltava kärki, ja lasisilmän kautta näki, tulleeko kipinää.  Väliä sai suuremmaks, ja kääntönutikassa oli asteikko, missä kohtaa pitäs vielä jaksaa hypätä.  Eli aivan sama periaate kun johto kourassa katto, kuinka pitkää kipinää jaksaa roiskasta.  Paitsi sillä testerillä ei saanu yhtä helposti kynsilleen.

Isän mopo-ohje oli, että viitisen milliä pittää roiskasta paineettomassa ilmassa, jotta jaksaa pensahöyryssä ja puristuksessa tulpassa hypätä pyyvetyn puol milliä.

Kun se väli on niin suuri, ettei ennää hyppää, saattaa kuulua jostain muualta naksaus.  Sillon hyppää jossain, missä ei pitäs, eli vika on eristeissä.

Korostan vielä, että omalla vastuulla.  Ja oikoa ja korjata saap, en oo sähömies.

jaakkovaakko
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2019, 17:08:58 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Helmikuu 10, 2019, 20:37:22 ip
Vastaus #4

Osmo Leikko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 178
Joo, em. manuaalissa on myös ohje tehdä kipinävälimittaus asiaankuuluvalla kolmikärkimittauksella, jolloin minimi kipinäväli on 6,4 mm (1/4 ").
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme
viettämään siellä loppuelämämme.

Helmikuu 10, 2019, 21:21:48 ip
Vastaus #5

Tero Pääkkönen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 130
Nämä ovat kokemuksia omien tutkiskelujen pohjalta ja voi myös jättää omaan arvoonsa.

Tutkiskelin toissa kesänä vanhan Suzukin alkuperäisiä nippondenson puolia mystisten kipinäongelmien vuoksi. Ongelma oli loppupeleissä vanhoissa, varmaan alkuperäisissä tulpanjohdoissa, mutta yksi kappale kuudesta puolasta pomppasi omissa mittauksissa. Tämä puola ei koskaan ollut minulla ajossa.
Kaikki kuusi kappaletta puolia näyttivät normaalia ensiö- ja toisiovastusta huoneenlämmössä mitatessa. Tämän jälkeen lämmitin puolia uunissa 50 asteeseen ja mittasin uudelleen. Kaikissa muissa nousi molemmat vastukset vain hieman, mutta yhdessä toisiovastus pomppasi muihin verrattuna todella paljon. Muistaakseni n. 10kohm lukemasta -> n. 25kohm lukemaan. Mittaukset tehty tietty ilman tulpanjohtoja.