Kirjoittaja Aihe: että ärsyttää  (Luettu 5991 kertaa)

Syyskuu 02, 2019, 11:22:56 ap
Vastaus #90

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3070
 Edelläpä monia hyviä syitä miksi yksin on kiva ajaa.
 Jos on vääränlainen pyörä, tiukat housut, saappaat, kypärä, kusettaa, vetuttaa, tai muuta vastaavaa, niin silloin se ajo on pätkivää.
 Kyllähän nämä on vuosien mittaan opitut/ opeteltava, mutta joskus joku asia vain lyö korville.

 Mulla meni Tampereen paluukeikalla hiacesta jo viikon sisään toinen nokialainen, josta petti runkorakenne.
 Meinas lähtee hampaista paikat... :o

 Kyllä ärsytti !

 Pitää lähteä rengasrulettiin, jos tallin periltä jotain sopivaa loppusyksyski vielä löytys.
 Toiseksi ärsyttää tuo sähköfillarikuume. Ei tunnu helpottavan se....  :P

Syyskuu 02, 2019, 16:18:14 ip
Vastaus #91

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2770
  • Moukka
Itse ajoin ennen, jos olin pidemmällä reissulla, kutakuinkin ja aina sen tankillisen yhtä soittoa, mutta enpä enää. 50-100 km välein pikku jalottelutauko. Mihinkäs sitä mp reissulla niin kiire on, etteikö joutais välillä ihmettelemään parkissa ja ihan vaan maisemien katseluun? Toki ne pidemmät pohjoisen reissut on tullut ajeltua vielä nykyäänkin vähän pidemmillä etapilla. Viimeiset reilu 10 vuotta taas naku pyörällä, ja eihän semmosella viitsi paahtaa kauhiaa kyytiä ja pitkiä välietappeja.

Syyskuu 02, 2019, 17:08:35 ip
Vastaus #92

Esko P. Lehtinen

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 95
Itse ajoin ennen, jos olin pidemmällä reissulla, kutakuinkin ja aina sen tankillisen yhtä soittoa, mutta enpä enää. 50-100 km välein pikku jalottelutauko. Mihinkäs sitä mp reissulla niin kiire on, etteikö joutais välillä ihmettelemään parkissa ja ihan vaan maisemien katseluun? Toki ne pidemmät pohjoisen reissut on tullut ajeltua vielä nykyäänkin vähän pidemmillä etapilla. Viimeiset reilu 10 vuotta taas naku pyörällä, ja eihän semmosella viitsi paahtaa kauhiaa kyytiä ja pitkiä välietappeja.

Vähän sama juttu minulla nykyisin.  Vuonna 1977 ostin uuden Honda CB 750 K7:n.   FIM-ralli reissulla sitten 1978 Monacossa ihmeteltiin, että mitä täällä tapahtuu kun koko kaupunki oli koristeltu ja liputettu.  Seuraavana päivänä sitten paikallisista lehdistä luimme, että prinsessa Caroline oli mennyt naimisiin edellisenä päivänä.

Vuonna 1989 ostin käytetyn samanlaisen K7-Hondan.  30-vuotta sillä ajelin, pääasiassa lyhyitä matkoja viime aikoina, kuten Tuomo Jylhäkin tuossa ylempänä kertoi.

Toissa keväänä jäin eläkkeelle ja ajattelin, että nyt varmaankin tulee ajeltua enemmän. Vaihdoin Hondaan etu-ja takarenkaan, sisärenkaat molempiin sekä myös jarrukengät taakse.  No, koko kesän 2018 ajokilometrit olivat 186 km. 
Tänä keväänä myin Hondan pois, ajattelin, että piloille se menee jos se vaan ajamattomana tuolla tallissa seisoo

Yksi kioskillakäynti pyörä minulla vielä on.  Yamaha Trailmaster YL2C vm. 1969.

Syyskuu 02, 2019, 18:01:53 ip
Vastaus #93

Peter Rumjantzeff

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 75
Mulla on Nolanin avopotta, ei edes visiiriä. Neljänkympin vauhdista ylöspäin ilman tulppia ei kuule kuin tuulen huminaa vaikka ajankin täys-mekaanisella Hondalla (no joo, tasuri-rekkulasysteemissä on puolijohteita ja sytytysjärjestelmässä konkat, mutta muuten mekaaninen laitos ;) ). Vakioputkillakin on semmoiset ihan oikean moottoripyörän äänet, mutta se tuuli tosiaan pakkaa kypärän fyllin ja päänupin välistä sisälle, ja korvissa humisee vielä seuraavana päivänä jos ei käytä tulppia.

Tulpat vaimentavat tuulen suhinaa sopivasti, mutta päästävät myös sopivasti läpi moottorin pörinää. Kannattaa kokeilla jos avopottaa käyttää eikä kuulo ole vielä totaalisesti mennyt ;) Umpi- tai crossikypärää käyttävät tutut eivät juuri tulppia käytä. Ittellä tuota huminaa ja ajoittaista tinnitusta esiintyy, niin tarttee pitää huolta niistä vähistä kuulonrippeistä mitä on vielä jäljellä :)

Tuommoinen 80-luvun puolivälissä Joensuun Jokikoneesta ostettu harvinaismallinen AGV:en umpikypärä on. Tunnearvoa, ja tykkään sen hivenen erikoisesta ulkonäöstä. Meluisahan se on jo, kun sisästyroksit painuneet vuosien myötä jonkin verran kasaan. Uudenkin voisi ostaa, jos löytäisi sopivan vintage-tyylisen umpikypärän. Jonkin verran on vielä kuuloa jäljellä. Vuodet kitaravahvistimien ristitulessa jättivät jäljelle vain parhaat ja vahvimmat kuulosolut:) Ei minua ole oikeastaan missään pyörässä pyörän ääni häirinnyt, mutta tuuli voi pitää joskus kovaa mekkalaa jos pyörän muoto ja ajoasento on just sellainen että pyörteet osuu kypärään. Noissa uusissa pyörissä en tykkää että pyörää voi kaiken maailman ohjelmoinneilla muutella joka kantilta koko ajan. Tykkään että pyörä on aina just sama.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 02, 2019, 18:03:28 ip kirjoittanut Peter Rumjantzeff »
Ex: Honda ST70Dax, SL125S, CB125T, CB125TD, MTX125R, CB250N, CB400N, FT500, CB750K, VF750F, CB900B"O, VF1000F2, CBR1000F(2), CBR1100XX. Yamaha DT125MX, DT125R, RD125LC(2), RD250LC, RD350LC(2), XJ750SECA, XJ900. Kawasaki Z500, GPZ900R(2), GPZ1000RX

Honda CB250RS vm.83

Syyskuu 02, 2019, 18:22:34 ip
Vastaus #94

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 2770
  • Moukka
Itse ajoin ennen, jos olin pidemmällä reissulla, kutakuinkin ja aina sen tankillisen yhtä soittoa, mutta enpä enää. 50-100 km välein pikku jalottelutauko. Mihinkäs sitä mp reissulla niin kiire on, etteikö joutais välillä ihmettelemään parkissa ja ihan vaan maisemien katseluun? Toki ne pidemmät pohjoisen reissut on tullut ajeltua vielä nykyäänkin vähän pidemmillä etapilla. Viimeiset reilu 10 vuotta taas naku pyörällä, ja eihän semmosella viitsi paahtaa kauhiaa kyytiä ja pitkiä välietappeja.

Vähän sama juttu minulla nykyisin.  Vuonna 1977 ostin uuden Honda CB 750 K7:n.   FIM-ralli reissulla sitten 1978 Monacossa ihmeteltiin, että mitä täällä tapahtuu kun koko kaupunki oli koristeltu ja liputettu.  Seuraavana päivänä sitten paikallisista lehdistä luimme, että prinsessa Caroline oli mennyt naimisiin edellisenä päivänä.

Vuonna 1989 ostin käytetyn samanlaisen K7-Hondan.  30-vuotta sillä ajelin, pääasiassa lyhyitä matkoja viime aikoina, kuten Tuomo Jylhäkin tuossa ylempänä kertoi.

Toissa keväänä jäin eläkkeelle ja ajattelin, että nyt varmaankin tulee ajeltua enemmän. Vaihdoin Hondaan etu-ja takarenkaan, sisärenkaat molempiin sekä myös jarrukengät taakse.  No, koko kesän 2018 ajokilometrit olivat 186 km. 
Tänä keväänä myin Hondan pois, ajattelin, että piloille se menee jos se vaan ajamattomana tuolla tallissa seisoo

Yksi kioskillakäynti pyörä minulla vielä on.  Yamaha Trailmaster YL2C vm. 1969.

Pari vuotta on jo mennyt siihen mallin että noi vuosi km:t alkaa jääneen enää pariin tuhanteen. Mitä lie tullut muita kiireitä nykyään, tällein kesäisin? Mukavaahan ne mp ajelut kumminkin on, kun vaan tulis useammin lähdettyä reissuun, tai muuten vaan cruisailemaan. Eikä sitä ilman mp:täkään osaa olla?