Äänestys

Valtion rahaa kyläkaupoille?

Tottakai.
6 (42.9%)
Ei tietenkään.
8 (57.1%)

Äänestäjiä yhteensä: 14

Äänestys päättynyt: Lokakuu 11, 2019, 08:53:31 ap

Kirjoittaja Aihe: Kyläkaupoille valtion rahaa  (Luettu 4082 kertaa)

Syyskuu 13, 2019, 18:08:13 ip
Vastaus #30

Eero Nikkanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3356
"Onko yritysten vaikutusvalta sitonut poliitikot niin tiukasti talutusnuoraan, että ei onnistu millään..."

 Ei ole, mutta kaukaa viisaat ovat miettineet kuinka paljon tavallinen kansalainen joutuisi maksamaan jo nyt kalliista oluesta porauslautalla.  ::)

Tästä syystä se on edelleen halpaa. (Kun vertaa oluttuopin hintaan pari valtiota länteenpäin.

Syyskuu 13, 2019, 19:05:14 ip
Vastaus #31

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3393
  • Moukka
"Onko yritysten vaikutusvalta sitonut poliitikot niin tiukasti talutusnuoraan, että ei onnistu millään..."

 Ei ole, mutta kaukaa viisaat ovat miettineet kuinka paljon tavallinen kansalainen joutuisi maksamaan jo nyt kalliista oluesta porauslautalla.  ::)

Tästä syystä se on edelleen halpaa. (Kun vertaa oluttuopin hintaan pari valtiota länteenpäin.
Pari kertaa Norjassa käyty, ja kun minun tapauksessa yhdistetään nuukuus ja köyhyys, niin ne kaljat ja muut alkoholipitoiset juomat läks jo täältä Suomesta mukaan.
 Ja ne yritystuet. Jos se on kerran todettu että siitä ei ole hyötyä, niin miksi h...levetissä sitä ylipäätään edes jaellaan ja annetaan? Mutta kun on ne tuen antajan ja saajan kytkökset?

Syyskuu 13, 2019, 20:38:00 ip
Vastaus #32

Jorma Korolainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 651
Jos tavoite on saada pidettyä mummut mökeissään hieman pidempään, voi kai tuo jonkun verran jelpatakin, jos kyläkauppa pysyy kylällä.

Mutta minusta vois jollain hankkeella seuloa mummuporukoita jotka muuttais samaan möksään, ne pärjäis paremmin toistensa avulla. Joo joo, ois se suomalaisen vaikee sulattaa toisen nurkkiin muutto mutta kai se paree oisi kuin laitokseen. Siellä sitte Alman mökissä mummut ringissä kutois sukkaa ja naukkailis konjakkia, talvisyömmellä.

Syyskuu 13, 2019, 21:37:18 ip
Vastaus #33

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3393
  • Moukka
Muutama iäkkäämpi sukulainen on muuttanut semmosiin seniorit taloihin ja ovat viihtyneet kuulema oikein hyvin. Seuraa ja aktiviteettejäkin löytyy juuri siitä yhdessä tekemisestä. Eihän ne tietty ole ihan sitä halvinta asumista, mutta ei kai se laitos tai kotihoitokaan ihan ilmaista ole? Kotiasuminen tulee luultavasti halvemmaksi eikä ihminen laitostu ja muutu pikku hiljaa eläväksi kuolleeksi, niinkuin tuossa passiivisessa laitoskoppiasumisessa, mitä nyt yleisesti suositaan.
 Mömmöä vaan naamariin, ja papat ja mummot nukkumaan.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 13, 2019, 21:39:47 ip kirjoittanut tuomo jylha »

Marraskuu 12, 2019, 13:20:14 ip
Vastaus #34

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3691
Lähes kaikki maaseudun kyläkaupat innostuivat uudesta tuesta: "Ehkä puolet hakijoista täyttää kriteerit"
Päivittäistavarakaupan puolella uskotaan tuen jopa lisäävän huimaa vauhtia vähenevien kyläkauppojen määrää.


Valtion kädenojennus
Kyläkauppojen vähenemistahti on raju. Kauppoja on jäljellä 221 ja tällä vuosituhannella yli puolet on sulkenut ovensa. Joka vuosi 20-30 kauppaa lyö ovensa säppiin.
Kyläkauppatuki onkin valtion kädenojennus maaseudun palveluiden turvaamiseksi. Se on kokeiluluontoinen ja sen vaikutuksia seurataan. Enimmillään yksi kyläkauppa voi saada noin 22 500 euroa.
Tuki on haettavissa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa vastaava avustusta on maksettu jo vuodesta 2016 lähtien.
Eniten kyläkauppoja on Suomessa Päivittäistavarakaupan tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa (26), Lapissa (21) ja Etelä-Pohjanmaalla (18).

https://yle.fi/uutiset/3-11063756
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 23, 2019, 10:19:18 ap
Vastaus #35

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3691
Koko maassa tukea myönnettiin yli 80 kaupalle yhteensä lähes miljoonalla eurolla. Jokaiselle kyläkaupalle myönnetty tuki on samansuuruinen, hieman yli 11 000 euroa. Ainoastaan yksi myymäläautoyrittäjä Pohjois-Karjalasta sai lähes 15 000 euron tuen.
https://yle.fi/uutiset/3-11130040
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 23, 2019, 12:39:21 ip
Vastaus #36

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3393
  • Moukka
Minä käyn tasaisin ajoin yhdessä kyläkaupassa. No syystä että niitä pitää tukea ainakin sillä omalla ostamisella, ja toisekseen, siinä on mainio heppu kauppiaana. Todellinen lähikauppias. Ja muutenkin ystävällinen ja aina iloinen henkilökunta. Että terveiset vaan Kaulamon Penalle.
 Ja taidanpa käydä kohta vielä päiväkaffeillakin siellä kaupassa, ja oikein munkkipossun kanssa. Ettei vaan pääse se anoreksia iskemään ainakaan tässä joulun aikaan.

Joulukuu 23, 2019, 18:02:02 ip
Vastaus #37

ahti salonen

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 94
mistähän johtuu että ne tukea tarvii ? Sisään ostohinta niillä on usein suurempi kun isoilla marketeilla ulosmyynti hinta. Kyllä sitä syyttävää sormea vois osoittaa sinne tukkupuolelle myös.

Joulukuu 23, 2019, 20:17:07 ip
Vastaus #38

Eino Laitinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 136
Olisikohan syynä pieni liikevaihto? Vähäinen myynti > vähäinen myyntikate.

Joulukuu 23, 2019, 20:32:33 ip
Vastaus #39

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3148
mistähän johtuu että ne tukea tarvii ? Sisään ostohinta niillä on usein suurempi kun isoilla marketeilla ulosmyynti hinta. Kyllä sitä syyttävää sormea vois osoittaa sinne tukkupuolelle myös.

Onkohan oikeesti tukkukaupalle kultakaivosbisnestä ajaa 30 kilometriä eestaas jakeluautolla yhteen kauppaan menevän puolikkaan rullakollisen takia... kun ei koko lähetyksen bruttovähittäisarvo ees riitä sen toimittamisen kustannuksiin.  Jos raakaa kapitaalibisnestä tehtäs, ni tukkukaupan etu ois laittaa aika monta kioskia kiinni.  Joko eivät tiijä tai säälivät.  On siinä kyllä sellanen paradoksi, että jos asiakkaat (tai tuotteet) laitetaan jonnoon niitten tuoton mukaan, viiminen häntä on aina tappiollinen; jos se viiminen häntä katkastaan sortimentista pois, muodostuu uus viiminen häntä, mikä on taas tappiollinen.

Sen oon kyllä entisiltä kollekoilta kuullu, että jakelussa esimerkiks Lapin perukoille tehhään aika lailla nykysin yhteistyötä yli kilpailevien tai eri alojen tukkureiden; siinä lienee kaikkien etu kyseessä.  Ettei aja eriväriset rekat kaikki puolkuormalla peräkanaa.

jv

Joulukuu 23, 2019, 22:36:59 ip
Vastaus #40

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7503
  • Nuolija Savosta
mistähän johtuu että ne tukea tarvii ? Sisään ostohinta niillä on usein suurempi kun isoilla marketeilla ulosmyynti hinta. Kyllä sitä syyttävää sormea vois osoittaa sinne tukkupuolelle myös.

Onkohan oikeesti tukkukaupalle kultakaivosbisnestä ajaa 30 kilometriä eestaas jakeluautolla yhteen kauppaan menevän puolikkaan rullakollisen takia... kun ei koko lähetyksen bruttovähittäisarvo ees riitä sen toimittamisen kustannuksiin.  Jos raakaa kapitaalibisnestä tehtäs, ni tukkukaupan etu ois laittaa aika monta kioskia kiinni.  Joko eivät tiijä tai säälivät.  On siinä kyllä sellanen paradoksi, että jos asiakkaat (tai tuotteet) laitetaan jonnoon niitten tuoton mukaan, viiminen häntä on aina tappiollinen; jos se viiminen häntä katkastaan sortimentista pois, muodostuu uus viiminen häntä, mikä on taas tappiollinen.

Sen oon kyllä entisiltä kollekoilta kuullu, että jakelussa esimerkiks Lapin perukoille tehhään aika lailla nykysin yhteistyötä yli kilpailevien tai eri alojen tukkureiden; siinä lienee kaikkien etu kyseessä.  Ettei aja eriväriset rekat kaikki puolkuormalla peräkanaa.

jv

Montako kyläpuotija tiijät jonne tukkuliike tuo nykysin tavarat?

Kyllä se on niihin kaappijaehin suurimmaks osaks ihan ite haettava ne tavarat joko tukusta, tae sitten niistä isoesta tavarataloesta jotka myy tavaroo halavemmalla mitä ne kaappijaat saes hankittuva niitä tukusta. ::)

Joulukuu 23, 2019, 23:04:37 ip
Vastaus #41

Jaakko Latvanen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3148
Penan kertomissa tapauksissa on sitten markkinatalous purru; ison kaupan asiakkaat ja kauppias ei tue kyläkauppiasta.  Taas mitä tuohon Penan heittämään kysymykseen tullee, siinä on sematiikasta - sananmerkityksestä - kyse; mikä on kyläkauppa tai -kauppias?  Meijän kylällä on yks kauppa, mie piän sitä kyläkauppana.  Se on Sale, ja tukkukaupan auto tuop siihen tavarat.  Tosin on siinä sen verran myyntiä, että eiköhän tuo pyöri ihan markkinatalouden ehdoilla, kenenkään tukematta.  Paitsi meijän asiakkaitten.  Ja tuolla pohosen reissuilla oon nähny kauppoja, joissa on K-kyltit, eiköhän nekkii tukkurin huollettavviin kuulu?  Ei niitä tosin ihan joka kylässä ennää oo, ei läheskään.

Kaikenkaikkiaan en oo ollenkaan varma, kannattaako ihan pelkästään rahalla mitatenkaan kaikkia suomalaisia siirtää asumaan muutamaan issoon kaupunkiin.  Ei kaikki kustannukset koko ajan pienene, jos yksikköä suurennettaan, oli sitte kysymys asumisesta, koulusta, sairaalasta tai mistä vaan.  Siis ees ihan rahalla mitaten, eri mittarit on sitte vielä ihmisten viihtyminen, hyvinvointi, se missä ite kukkii haluaa ellää ja niin pois päin.  Niitten sovittaminen sellasennaan ei oo markkinatalouden asia, se on poliittisen päätöksenteon asia.  Eikä oo politiikoille määräysasia, on kustannuksilla ohjausasia.

Niiko pitäs autoilukkii ohjata sellasille härveleille, mitkä on pitkällä tähtäimellä kokonaisuuden kannalta oikeita.  Mutta jos päättäjä hihhuloip äänee, että sähköauto ei saastuta yhtään, on nollapäästöt, ois lopputilin paikka; ei ymmärrä mittää mitä puhhuu.  Ja miun mielestä kuuluu sammaan kastiin, joka väittää ettei ilmaston kanssa oo mittää ongelmaa ihmisten tulevaisuuden kannalta.

Poliittisen ohjauksen paikka on laittaa sellasia työryhmiä kassaan, joissa on edustettuina eri mielipitteet, ja joitten on yhessä löyvettävä sellaset laskentakaavat, millä saahaan tään hetken tiedon valossa mahollisimman oikeeta taustatietoo ja ennustetta päätöksenteon pohjaks.  Koski se sitten ilmasto-ongelmaa tai ihmisten sijottumisen ja asuinpaikan mahollisuuksia.  Enkä oo oikeen nykyhallinnolla sellasta suuntausta nähny; laskelmat tehhään niin, että päästään ennalta haluttuun tulokseen.

Ugh...

PS. Vielä ihan tähän kauppa-asiaan.  Jos S-ryhmän jakeluauto tuop pari kertaa viikossa tuohon kylällä olevaan Saleen tavarat, ja siinä on kauppa, mitä pietään lämpimänä, ja muutama täti töissä, syntyy kustannuksia.  Toinen mahollisuus on, että myö kaikki pari tuhatta täällä asuvaa ajetaan aina 25 kilometriä Mikkeliin, ja käyvään siellä kaupassa; sitte ei tarvita kylällä kauppaa ollenkaan.  Vaikka unohettas tyystin ne, joilla ei oo autoo, ni voip sittekii olla tuo kyläkauppa kokonaistaloudellisempi ratkasu.  Mutta siinä tehhää se valinta myö, kenellä on auto; käyväänkö tuossa vai siellä kaupungilla.  Aika kalliita kolmen euron tarjouskahvipaketit on miun laskuopin mukkaan, jos niitä varten pittää 50 kilometriä ajella, mutta kukin tyylillään.  Mutta näin markkinatalous toimii; sitä valintaa ei tee osuuskaupan veemäinen pomo, eikä keskon; sen valinnan tekkee itse kukin asiakas.

Jaakko
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 23, 2019, 23:12:42 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Joulukuu 24, 2019, 00:00:43 ap
Vastaus #42

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7503
  • Nuolija Savosta
Se on ihan mitä itekukkii kyläkaapalla ymmärtää, minusta kyläkaappa ei ou mikkää kirkonkylän tae kaapunnin keskustan Sale, kyläkaappa on minun käsityksen mukkaan semmonen puoti joka toemii ns. haja-asutusaluveella, ja on jopa vieläpä omistajavetoenenkii.


Ninnkun nyt vaekkapa tämä meijän talavipalatsin lähikaappa.


 
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 24, 2019, 00:08:53 ap kirjoittanut Pentti Eskelinen »

Joulukuu 24, 2019, 12:23:22 ip
Vastaus #43

Risto Saastamoinen

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 231
Hirvilahden kyläkauppa. Muuten mukava, mutta palavelu ei tuollakaan täyvellistä ole. Kerran satuttiin tuohon pyörillä Talluskylän suunnasta, tarkotuksena limonaatin hankinta pahimpaan janoon, vaan kauppias oli jo poistunut yöpuulle vaikka kello ei ollut vielä täyttä kymmentä, eli varhainen ilta-aika siis.Tilanne meinasi jo siinä kaupan parkkipaikalla kääntyä murheelliseksi vaan sattui siihen mukava nainen mersullaan ja valaisi että kauppa ehti justiinsa mennä kiinni. Mieliala siinä kohentui sopivasti naista haastatellessa ja loppumatka, jota ei ollut jäljellä täyttä sataa kilometriä, sujui mukavasti muutaman raekuuron ropistessa kypärään.

Joulukuu 24, 2019, 12:57:01 ip
Vastaus #44

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7503
  • Nuolija Savosta
Missähän työ outta harhaellu, ei tuo aenakaa lyhin reitti ou ollu Talluskylästä teille kottiin? Vae kiersijäkö Riuttalan talomusejon https://riuttala.fi/ kaatta Hirvilahteen?