Aihe: Valtion tehtävät.

[Teemu S. Lindfors]

Ei oo. Mutta silti harmittaa, kun kyläkaupat pistävät lappuja luukuilleen.

[Petri Behm]

Kun mökille ajelee (80km), niin seitsemän entistä kyläkauppaa on suoraan matkan varrella ja kolme entistä kyläkauppaa muutaman sadan metrin koukkauksella lisää.

Mutta kun ei siellä maaseudulla asu enää juurikaan ihmisiä, niin mitä niillä kaupoillakaaan tekee.
Toiseksi, vaikka asuisi, niin Prismasta ne tavarat ostetaan ja korkeintaan hiiva lähikaupasta...

Tekohengitystä vääjäämättömän siirtämistä hetken kauemmaksi.
Siis tuo kyläkauppojen tukeminen.
Mutta mitä sittä kepu muutakaan kuin yrittää verovaroin omaa kannatusta nostattaa.

[tuomo jylha]

Täällä meillä päin on kyläkauppa Kaulamo, joka on hyvin elinvoimainen, ja syystä että sen ympäristössä on paljon onneksi myös kesäasutusta, sekä se että kauppias on todella ystävällinen, ihmisläheinen ja sosiaalinen, sekä kaupan valikoima ei rajoitu pelkkään siihen normaaliin kyläkaupan perus valikoimaan, makkaraan, kaljaan, tms. Eli kauppias on osannut mennä muuttuvan maailman mukana ja sopeuttaa toiminnan muuttuvan ympäristön mukaiseksi. Pizzaa, mönkijät, m-kelkat, ajoleikkurit, peräkärryt, yms...yms... näiden huollot, varaosat...
Myös minä teen usein sieltä ostokseni, vaikka se kauppa on 15 km päässä eikä ole minkään matkani varrella. Ja kumminkin alle 2 km sisältä löytyisi Lidl, k-supermarket, S-market yms. jotka olis matkan varrella. Paljon se on myös itse kauppiaastakin kiinni että on uskaltanut elää ja samalla myös ennakoida tämän muuttuvan maailman mukana.

[Teemu S. Lindfors]

Tuossapa on hyvin kuvattu syy, miksi harmittaa kun kyläkaupat laittavat lapun luukulle.

Nää Lidlit ja K Superhypermarketit ovat jotenkin turhan steriileitä. Mutta kuluttaja äänestää jaloillaan.

[Kari Sillanpää]

Yleisöosastokirjoitus
10.04.2021

Kyläkaupat ovat tärkeä osa maaseudun maisemaa ja palveluverkkoa. Kauppoja tarvitsevat niin kylien ihmiset kuin yrityksetkin.

Keskusta haluaa, että maaseudulla on palvelut lähellä niin asukkaille, vapaa-ajan asujille kuin yrityksillekin. Siksi kyläkauppojen tukemista halutaan jatkaa ja laajentaa koskemaan kaikkia maaseutualueita. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta.

Esitys kyläkauppatuesta lähti lausuntokierrokselle ja uusi hakukierros pyritään aloittamaan syksyyn mennessä.

Kyläkauppatuki on tärkeä yksittäinen toimi, jolla voidaan edistää maaseutujen elinvoimaisuutta. Lähellä olevat kauppapalvelut ovat tärkeitä asukkaille ja erityisen tärkeitä etenkin poikkeustilanteessa.

Kyläkaupoilla on merkitystä paikalliseen elinvoimaan, sillä kyläkaupat tarjoavat usein valikoimissaan lähialueen tuotteita ja lähiruokaa. Kaupat myös työllistävät paikallisesti.

Keskusta haluaa laajentaa etätyötä myös poikkeusolojen jälkeiseen aikaan. Monipaikkainen elämä vapaa-ajan asuntoineen ja muine ratkaisuineen tarvitsee palveluja, kyläkaupat ovat tärkeitä etätyön ja monipaikkaisuuden mahdollistajia.

Kyläkauppatuki auttaa kauppapalvelujen säilymisessä alueilla ja sen käyttöä on järkevää jatkaa.

Ari Torniainen

Kansanedustaja (kesk.)

Lappeenranta


Niin, onko valtion tehtävä elättää kyläkauppiasta, kun asiakkaat ei sitä tee?

Kepu- ja demarilogiikalla kyllä. Maaseudun pienituloiset voivat ajaa kalliilla, mutta tulonsiirtohimmelillä kompensoidulla bensalla tuettuun kyläkauppaan joka myy maataloustuen turvin tehtyjä tuotteita.

Se mikä ei demari-ideologiaan oikein sovi, on tietysti se että tukkuporras kahmii välistä minkä kerkiää, sen sijaan että maksaisi maajussille kunnon hinnan tuotteista ja myisi myös pieniä eriä ostaville kyläkaupoille samalla hinnalla kuin mammuttimarketeille. Mutta sitä ei oo tainneet demarit tajuta. Kepulle sekin toki passaa.

[Petri Behm]

Niin, jokos tämä oli mainittu?

Suomessa harvaan asutut alueet ovat jo pitkään kärsineet siitä, että nuoret lähtevät opiskelemaan muualle ja päätyvät usein esimerkiksi kasvukeskuksiin. Syrjäseuduille palaavat yhä harvemmat.

Norjassa samankaltaista ongelmaa on pyritty ratkaisemaan opintolainojen keventämisellä sekä verohelpotusten avulla. Tällä järjestelmällä Norja on pystytty pitämään suhteellisen asutettuna pitkin sen pinta-alaa.

Samanlaisia mahdollisuuksia suunnitellaan nyt myös Suomeen. Maa- ja metsätalousministeriön harvaanasuttujen alueiden työryhmä (HAMA) on saanut alkuvuodesta tuoreen selvityksen mahdollisesta Norjan mallista.

Selvityksen mukaan Suomen perustuslaissa ei olisi esteitä sille, etteikö Suomessakin voitaisiin tarjota samankaltaisia helpotuksia kuin Norjassa.
https://yle.fi/uutiset/3-11876551?fbclid=IwAR2Se37ZC_3aaoSLnC8x7kXvUotoiYu06uy_7LCdRB0ldR_nT55p3N14Fs0

[Markku Juusela]

Moro

Uskoisin että emme Suomessa näe sellaista hallitusta joka tällaisia helpotuksia myöntäisi vaikka juhlapuheissa monet myötämielisiä olisivatkin,em. artikkelissa ei oikein mitään ihmeellistä ollut paitsi iso kuva nätistä Hanna Huttusesta.

[Petri Behm]

Käsi pystyyn yllättymisen merkiksi! ! !
Onko valtion ja kunnan tehtävä jopa tuplata kustannukset...?

Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.

Selvityksen taustalla on Kruunusillat-hankkeen kustannusten raju kasvu viidessä vuodessa. Raitiotiehankkeen kustannusarvio on noussut kokonaisuudessaan valtuustolle vuonna 2016 esitetystä 430 miljoonasta lähes 800 miljoonaan euroon.
– Olisi edesvastuutonta jättää selvittämättä, mistä näin holtiton ylitys kustannusarvioon johtuu, Vapaavuori sanoo.

Hänen mukaansa Kruunusillat-raitiotie on surullinen jatkumo suurille rakennushankkeille, joiden kustannukset näyttävät karkaavan täysin käsistä.
– Nämä ovat järkyttävän suuria summia, ja tähän on suhtauduttava vakavasti.

Vapaavuori toteaa, että holtiton meno, jossa hyväksytään hankkeita joillakin summilla ja jotka kuitenkin joidenkin vuosien päästä ovat satoja miljoonia enemmän, ei voi jatkua.
https://yle.fi/uutiset/3-11972967




Mikkelin jätevedenpuhdistamon budjetti ylittyi kymmenillä miljoonilla, päättäjät pimennossa: “Kallis harjoitustyö”, sanoo johtokunnan jäsen
Mikkelin jätevedenpuhdistamon pääurakka purettiin salamyhkäisesti ja asiakirjojen perusteella hatarin perustein. Vesilaitoksen johtajalla on vahvat siteet yritykseen, joka vastasi puhdistuslaitteiden hankinnasta ja pyörittää uutta laitosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11968761

[Petri Behm]

Yle selvitti: Näin kunnat salaavat asioita – konsultin liikesalaisuuksia, johtajan antelias sopimus, valtuutettujen ja viranhaltijoiden riitoja
Ylen A-studio tutki oikeuksien ratkaisut kuntien salauspäätöksistä. Kunnat salaavat herkästi asioita liikesalaisuuksina, kun yritys niin vaatii. Valtion ja kuntien tietojen salaamista koskevien oikeusjuttujen määrä on kasvanut.
https://yle.fi/uutiset/3-11972647

[Petri Behm]

Onko valtion tehtävä päättää, kuinka paljon pankit saa antaa lainaa?

Suomen Pankki kehotti, että asiakkaiden tuloihin sidottu velkakatto pitäisi ottaa käyttöön viipymättä.
Mallia tulisi ottaa valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä, joka esiteltiin vuonna 2019.
https://yle.fi/uutiset/3-11916187