Pimiö etenee. Viikko sitten sain saunatuvan valotiiviiksi ja eilen imuroin ja harjasin lattiaa. Siinä oli yllättävän kova homma. Saunatupa on tehty 1980-90-lukujen taitteessa. Vielä viime syksynä siinä oli kokolattiamatto, joka oli imenyt melkein kolme vuosikymmentä saunojien saastaa itseensä. Rakennuksessa haisi aika kauhealta. Talvella revin maton pois ja alta paljastui paljas betoni. Olkoon nyt tuollainen toistaiseksi, joskus voi pistää siihen jonkin pinnan päälle. Matosta oli jauhautunut kaikenlaisia aineita lattialle ja taisipa siinä olla betonipölyäkin. Paljon sitä kuitenkin oli ja ei tahtonut imurilla lähteä. Löytyi oivallinen Sini-tuotteen Matto-Mikko, jolla työntelemällä pöly irtosi, mutta hienojakeisimmat osat lähtivät samalla leijailemaan. Imurilla niitä pyydystelin talteen samalla kun Matto-Mikolla harjailin, mutta sen verran pääsi karkuun, että kaikki pitää vielä pyyhkiä rätillä. Lisäksi olisi maalaamista, tiskipöydän asentamista ja monenlaista pientä. Eiköhän tuonne jo tänä kesänä pääse vedostamaan.
Kuten näette, kone on aika mahtivehje. Sen kanssa niin sanotusti lykästi. Sain puolitutulta erään äijän numeron, kuulemma olisi myymässä "jotain isoa suurennuskonetta, varmaan aika halvalla irtoaa". Haaveena oli, että pääsisi tulevassa pimiössä edes 6x7cm -formaattia suurentamaan ja isommat formaatit sitten pinnakkaisina. Soittelin äijälle ja siellä kerrottiin, että kyllä isoa formaattia hyväksyy ja tarvitaan monta miestä kantamaan. Myyjä oli ostanut koneen armeijan huutokaupasta 300 markalla ja sanoi että eiköhän muuteta se euroiksi ja sillä hyvä. Tällaiset vehkeet on toki hankalia hinnoitella, koska ottajia on aika vähän. Harvalla on halua hankki parimetrinen, varmaan 150 kiloa painava suurennuskone, eikä hinnanmuodostuskaan ole siksi aivan helppoa. Aivan yhtä hyvin pyynti olisi voinut olla 1000€ ja oikean ostajan sattuessa paikalle kone olisi voinut siihenkin rahaan hyvinkin mennä. Sen oikean ostajan löytymiseen vaan olisi saattanut mennä pitkäkin aika. Oli miten oli, pers'aukista lykästi ja kone pääsi taas käyttöön.
Kone on saksalainen Meteor-Siegenin valmistama Komet 210 SK, jolla on nähdäkseni vedostettu puolustusvoimissa ilmakuvia. Mukana on pari Schneider-Kreuznachin Componon objektiivia, jotka eivät ole alkuperäisiä. Vedostuspöydän nosto ja lasku sekä tarkentaminen on käynyt sähkömoottoreilla painamalla ohjauskeskuksen nappeja, mutta moottorit ovat kuulemma epäkunnossa ja niinpä edellinen omistaja kytki ne irti. Nyt homma käy kampia kääntämällä. Saatan joskus noihin sähköihin paneutua ja katsoa jos saisin moottorit pelaamaan tai uudet tilalle. Ohjauskeskuksessa on mekaaninen kello, joka käy mittauksieni mukaan n. 10% liian nopeasti ainakin pidemmillä ajoilla, mutta toisaalta täsmällisesti. Pöntössä on myös puhallin, josta menee putkea pitkin jäähdytysilmaa koneeseen. 500W hehkulamppu lämpenee kivasti, jäähdytys tulee tarpeeseen. Kone syö tosiaan isoa formaattia, enintään 18x24cm negatiivin. Siinä on jo aika paljon kokoa kinofilmin 24x36mm kuvakokoon...
