Kirjoittaja Aihe: Paris Dakar Muisteloita  (Luettu 8416 kertaa)

Huhtikuu 01, 2013, 16:27:01 ip
Luettu 8416 kertaa

BENGT HIKO HAIKOLA

  • Vieras
No joo olen oikeastaan montakin paivaa yritannnyt tata kirjoitustani lahettaa mutta taalla jostain syysta tietokoneyhteydet katkeilevat ja telkkairikin on kun vanha Fred Flinkstone animations.

Ehka se johtuu siita etta siella Korean niemimimaalla on jotain tapahtumassa mutta minahan en siita teida mitaan, vaikkakin nain muutama paiva sitten kolme B- 52 lentokonetta laskemassa meidan 30 km paasta olevalle lentokentalle U-Tapaolle.

Kuitenkin en pysty etukateen katsomaan tatakaan kirjoitusta ja valokuva virheeni tassa kirjoituksessani mutta yritan korjata jos llnjat toimivat.

Minun GPS:kin muuten lopetti toimimasta mutta minahan en koskaan ole eds myontanyt etta omistan GPS:n

Tassa kuitenkin se tarina joka on Hikomaisesti pitka ja sekava:

Paris Dakar Muisteloita.

Mina han ajoin Paris Dakarin edeltaja rallin Raid de Oasis tai Raid Orion 2 vuonna 1973, Niita ralleja touhusi kyllakin samat tahot kun sitten touhusivat Paris-Dakarin. Muistaakseni taho oli La Guilde de Raid ihan Pariisin keskustassa oli paakonttorikin. Mutta en muista oliko Paris-Dakarin varsinainen isanta taho Thierry Sabine oli silloin kuvissa mukana.








Kuten kuvista nakee ja minun ajovarusteistakin niin eihan se niin ”enduromainen” ralli ollut, Enemman ”turismia” ihan kuten Monte Carlo rallikin oli ainoinaan. Grand Turismo!!!!

Tassa kopiotuna jokun juttu jonka kirjoitin perustamalleni TFMK:n kerholle siita rallista jonka he ei kai vielakaan ole julkaissut.

Tassa sellainen lyhyt llisaselostus  siita Paris Dakarin edelttajasta Raid de Orion, Raid des Oasis. Ensinnakin siita varsinaisesta rallista olen kirjoittanut Tekniikan Maailmassa joskus loppuvuodesta 1973. Iso artikkeli ja isot kuvat.

Innostus siihen olin varmaan hakenut Janne Leekin artikkelista Allt om Mc lehdesta, Raid de Orionista 1972 joka meni Isfahaniin Iraniin. Osanottajamaksu oli silloisen mittapuun mukaan kova, mutta onneksi Ajan Osa Oyn omistaja Keijo Laaksonen suostui sponsoroimaan sen.

Sita mina en tieda miten tama matka vaikutti TFMK:hon ja sen syntyyn, mutta ainakin Tarmo Jormakka (en tieda olikohan TFMK:n jasen mutta ainakin sen kaverit olivat) sai inspiraatiota siita ja lahti myohemmin ajamaan sita aitoa Paris-Dakar joka silloin jo oli muuttunut "vauhti kilpailuksi") Mina olin Jormakan sponssori silloin.

Luulen myos etta moni TFMK:lainen huomasi etta "maailma" ei lopu Eurooppaan vaan matka voi jatkua vaikka afrikkaan.

Kuten kerroin siita matkasta saa parhaimman tiedon lukemalla TM: artikkeli. Koska en muista itsekaan enaa mita olen kirjoittanut silloin niin kerron muutaman anekdotin siita.

Yhteista kaikille osanottajille paitsi Saksalaisille jotka olivat vanhoja "konkareita" oli taydellinen puute hiekka/sorateiden ajotavasta. Varsinkin ranskalaisilta puuttui se taito taysin. Vaikka mukana oli muutama MP-poliisi Ranskasta niin he vetivat jotain asfalttipatkaa poskettoman kovaa mutta seuraavan mutkan takana kun oli kehrantntynyt hiekkakinnoksia keskella tieta niin siinahan he olivat nurin. Aika paljon menijalkoja ja kasia poikki.. Mina ajoin jonkun ranskalaisryhman kansssa kimpassa Pariisista  lautalle Marockoon, mutta kun tiet huononi niin ajoin saksalaisryhman kanssa enimakseen. Heilla olivat sivari pyorat paitsi meidan Adilla" jolla oli soolo Bemari. Adi oli silloin jo suuri motoristi ja Suomalaisystava. Hanella oli kapakka Eichstatissa "Weisses Lamm", etela saksassa. Adin najotaito oli "kyseenalainen" ja hanella maistui tuo alkoholi aika hyvin, jotta joka aamuyo hanta piti kayda etsimassa jostain "lahikapakast" mista hanet yleensa loyti kesken lauma sammuneita Marokkolaisia tai Algerialaista. Yksi aamu saatiin hanet  raahattu taas starttiviivalle ja se oli tarkeaa lahtea liikkeelle heti kun aamu valkkeni koska keskella paiva ei pystytty ajamaan kuumuuden takia. Tama aamu olin paattanyt opettaa Adia ajamaan hiekassa. Naytin hanella kuinka tarkeaa on pitaa vauhtia ylla, ja jos tulee viela enemman loysaa hiekkaa niin ala jarruta vaan lisaa hanaa. No sehan meni hyvin, nain oikein kun Adi nauti siina 100 km:n tuntivauhdissa ja ainoa ongelma oli seurata niita oljytynnyraita jotka osoittivat missa tie kulki. Mutta sitten iski paniikki. Tuli loysaa hiekkaa ja Adi paasti kaasu pois seurauksena sen etta pyora teki ilmassa muutaman kuperkeikan ja Adi seurasi mukana. Pyora paskana kaikki matkatavarat pitkin aavikkoa ja Ailta  jalat ja kadet poikki.  Kutsuin ambulanssin ja Adilla oli edess 1000 km kivuliaan matkan Algeriin   pick upin lavalla 60 asteissa. Kavin hanta katsomassa myohemmin sairaalassa Algerissa ennenkun hanet lennatettiin kotiin. Taman reissun jalkeen meista tuli Adin kanssa tosi hyvat ystavat ja Adi kavi pratkalla Suomessa joka vuosi. Valitettavasti han kuoli viitisen vuotta sitten 65 vuotiiaana pratka auto kolarissa. Moni Suomalainen motoristi jai hanta kaippaamaan.

Muistaakseni noin 100 pyoraa lahti matkaan ja puolet paasi perille. Pyorista hajosi eniten BMW:n kardaaninivelet ja matka jai siihen koska BMW tehtaan huoltoauto paloi matkan alkuaikana poroksi. Hondalla oli myos huoltoauto mutta en tarvinnut kayttaa ja itsellani oli tarvittavat varaosat mukana.

Mukava reisssu, paljon hiekkaa ja kuumaa ja erikoista ajaa "tietonta" matkaa seuraen vain kompassi ja reitin osoituksena laitetut oljy tynnyryt. Ja kuumaa oli, lampomittarini naytti jopa 60 Celsiusta varjossa ja paivisin ei saatu ajaa, liian kuumaa. Silloin vain maatiin varjossa. Ja juotiin vetta. Sitakin piti kuskata mopon palla

Kun katsoin kuvia tasta reissusta niin muistin etta suurin osa minun kuvistani tuhoutui koska pidin filmit kuumassa mustassa Craven takaboksissa. TM sain jotain kuvia pelastettu mutta en ole viela niita skannannut. Se artikkelin saa lainata TM:sta ja muistaakseni Japsastaroilla on se digitaalisessa muodossa.

Koska se oli talla reissulla kun loin maineen "Puukengissa" Saharan lapi niin katsokaa kuvat siita kun lahdin reisuun  kesamokiltamme. Farkut  jalassa, Farkkupusero, Puukengat ja AGV ago kokokypara.

 En ollut koskaan mikaan "tekstiilimotoristi".

Siina Kai Kaikki tasta reissusta.

Ja tassa muutama Ranskalaisia, Marokkolaisia, ja Algerialaisia lehti leikkeleita siita reissusta mita loysin ja skaannasin.








Ilmeisesti ajoin kohtalaisesti kuitenkin hyvin lapi sen rallin ja parjasin kielellisestikin koska minulle tuli  pyynto  tulla ajamaan Algerian rallia tuli sen jalkeen. Tassa todisteet. Kylla kai mina osasin  vahan ajaa ja muutenkin parjata ulkomailla. Pyyntohan tuli vahan liian myohaan koska silloin olin kiertamassa maapalloa. Motskarilla tietysti!!!
 


No perhaana onhan minulla toinen muistelo siitakin reissusta. Jollain keitaalla niin kavin kusella ja minulle iski hirvea kipu kaasu kateen. Ja kasi turposi.-No o;lhan meilla muutama ranskalainen laakarikin mukana ja nehan tutkii minua toinen epaili etta minulla on joku sormiluu murtunut toinen etta minua on purrut joku skorpiooni tai kaarme. Joten paikalliseen sairaalaan muutama sata kilometria hiekassa. Peilla Sairaalassa niin tama yksi Ranskalien Laakari halusi etta minun katta kuvataan ja han loysi rontgeni koneen mutta sehan ei toiminut joten kuvat jai ottamatta.

No kipulaakeittaja antibiottika ja Laakari suositteli lentoa kotiin. Mutta mina han jatkoin ja paasin lapi.

Kotiin taisin menna Tunisin tai Algerin kautta laivalla ranskallaiseen Maffiakaupunkiin Marseilleen ja kaasukasi oli paksu ja kipea. Ehka sen takia ajoin suoraan Marseillesta Kappelskarin ilman yopymisia. Mutta kyllahan mina valilla nukuinkin joskus pikaunet mopon lammon alla Saksan Autobahnin parkkipaikkoilla ja sitten tietysti Rodby –Puttgarden sekaHelsingor-Helsingborg lautoilla.

No Kappellskarissa paasin Viikinglinjan saunaan ja sain juoda muutama Lahden Sinista. Saunassahan oli perinteinen Suomi-Ruotsi maaottelu kuka kestaa loylya eniten. Suomihan sekin voitti vaikkakin mina yksin jain edustamaan Ruotin joukuetta loppuun asti.

Kuitenkin Saunan jalkeen iho oli pehmea ja minua otti pannuun minun turvonutta kaasukatta. Ja ehka muutaman Lahden Sinisen Rohkaisemana pyysin Saunottarelta Wilkinsonin partatera ja vedin kaasukateni auki. No sieltahan pursui aika paljon keltaista nestetta ja vahan punaistakin mutta kyllahan mina sitten  loysin varsinaisen vaivan. Minulla oli nimittain pirun isokokoinen kaktuksen palan siella kadessa joka varmaan oli paassyt sinne kun hieman heilutin sitta pienta kikkeliani siella kaktusten seeassa kun kavin kusella. Mutta silloin ei tullut paljoankaan vertaa.

No minahan ostin kai Cederothin Salvekvick laastarin ja en tarvinnut kayttaa matkavakuutustani enka Suomen terveyspalveluja Suomessa.

Mutta takaisin Paris-Dakariin

Tassa on nimittain loistava BBC:n dokumentti siita Paris-Dakar rallista mutta tunnin mittainen mutta jokainen minuutti on katsomisen arvoinen. Sahara nimittain vie miehen helposti seka fyysisesti etta psyykisesti…
Madness in the Desert: Paris to Dakar World Craziest Race BBC full documentary 2013

Minahan sponsoroin hieman Tarmo Jormakan ensimmaisen yrityksen ajaa Pari Dakar lapi mopolla. Tai oikeastaan en sponsoroinut. Mina nimittain moin hanelle uuden XR500R:n motsakrin jotta koa ei ollut maantiekelpoinen. Tarmo itse osti kai XL500S:n joka oli kilvissa ja kai sen runkonumerot stansattiin taitavasti tahan XR500R:aan joka oli aidompi eduropeli. Mina en stanssannut.

Tama XR500R:n tankissa oli tarra missa luki ”Not for Street Use”

Alexander Sorrento Brandtilla oli kuitenkin niita tilannut Suomeen ja mina ainakin ostin yhden hanelta jonka moin samalla 16.000 mummomarkalla Tarmo Jormakalle. On minulla vielakin osamaksu sopimus jaljella ja kaiken lisaksi viela vekseli samasta summasta mika sinansa siihen aikaan oli laiton teko. Samasta velasta ei saa tehda kahta erillista velkakirjaa muistaakseni laissa sanottiin silloin.

No seka velka on vielakin maksamatta ja minunkin tekema rikos on sekin vanhentunut joten tasoissa ollaan…Ja kai mina kai juriidisessa mielssa omistan sen mopon jos se koskaan palasi sielta Dakarista…Velta ja rikokset kyllahan aina vanhentuvat, moraali ei koskaan…

Mutta Tarmo Jormakka oli kova jatka ja uranuurtaja. Ja hanen Pariis-Dakar seikkaillut ovat Suomalaista Moottorihistoriaa.

Han toi minulle kuvia kyllakin missa on hanen lahtovalmistelu kuvat ja niissa on viela takan pienet kommentit Uusi Suomen kirjoittamina en tieda nakyykohan ne kuvissa.

Tarmo kysyi minulta kyllakin etta pistetaan Hiko’n tarrat pyoraan, mutta mina sanoin ei, koska mina olin jo silloin kyllastynyt kaikki maailman isien sponssori pyyntoihin lupaville pojilleen.

Ja minahan en ollut Sponssori, minusta vain tuli.













MP-Terveisin HIKO

Huhtikuu 01, 2013, 17:11:49 ip
Vastaus #1

ARI JUMPPANEN

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1608
  • Kylkivankkurinkuljettaja Lumiukko
On kyllä Hikolla hyvät horinat! Näitä on tosi mukava lukea. Ei kun lisää kehiin... ;)
MC PÖLHÖLÄ President
"mcPölhölä,pakoputkien ja henkseleiden paukuttelua vuodesta 1997"

Huhtikuu 01, 2013, 18:07:12 ip
Vastaus #2

sami mäkinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 145
  • elämä on !
Kävihän tuo Jormakka Päijänteenkin kiertämässä vuonna 1985, oli 50-vuotis juhlakilpailu. Oli tai olisi pitänyt olla minun lähtöparinani, mutta mies oli aamulla nukkunut "pommiin" !

Huhtikuu 02, 2013, 05:49:10 ap
Vastaus #3

BENGT HIKO HAIKOLA

  • Vieras
 :) :D

Mita tarkoitaa horinat niinkuin ruotin kielella?

Ja ei kai se Tarmo Jormakka niin hirvean luotettava yhteistyokuppaani ollut? Nukkui viela pomminkin.

Mutta hanen Paris-Dakar seikkailut olivat hatun nostamsen arvoiset suoritukset!!!

Myohemmin Tarmo Jormakka kai paasi sinne valtiolliseen Neste oljy yhtioon toihin sinne Keilaniemen Tornitaloon jonka m.m. mina olenjoskusollut pystyttamassa 17 markan tuntipalkalla lautapoikana melkein vuoden.

Nykyaan Tarmo Jormakka on kai "konsultti"

Ja mina olen elakkeella ja pirun itsekeskeinen...Vanhuus tekee tehtavansa

Mutta MP-Terveisin HIKO

Ps.1 Olisikohan kellaan jaljella se 1973 TM:ssa oleva juttu siita Raid Orion 2 kilpailusta? Haluasin nahda sita.

Ps2. Siita samasta rallista on joskus Yle:ssa esitetty ranskalainen dokumentti mutta sitakaan en ole loytanyt. Olisikohan jollain tietoa?