Aihe: Classic trial

[Jaakko Latvanen]

Sanokoon vaimo mitä hyvänsä, kyllä se melko hyvältä näyttää!  Vähän enemmän jalkoja auki ja koukkuun, hartiat ohjaustangon suuntaisiksi, ulkokurvin puoleinen kyynärpää ylös, ja painoa hieman enemmän ulkopuolen tapille, eikä ainakaan taaksepäin, ehkä aavistus eteenpäin, niin alkaa näyttää oppikirjasuoritukselta.  Kirkkonummen kuvassa näyttäis jarrrujalkakin sitovan menoa, näin pitää olla aina epätasaisella alustalla, ettei karkaile pyörä, kun sitten mennee helposti jalka maahan...  Myös taiteellinen vaikutelma on tuossa Kirkkonummen kuvassa parempi, mutta se saattaa olla kuvaajan ansiota?  Pihassa kun käyt pari kertaa päivässä varttitunnin ajamassa tanko-toppari-kaheksikkoa, niin siitä se lähtee... Talvella sen voi korvata osin talli-tasapaino-treenillä, siinä ei kulu yhtään ees pensaa.

jv, vanha valmentaja.  Tai ainakin vanha.

[Eero Nikkanen]

 Kyllä se tais olla nyt meikäläisen classic-trial kausi siinä. Ellei sitten vielä isäinpäivä-ajoon ?

 Ei ollu pyörä hukkahankinta, vaikka ekat ajokerrat olikin vaikeita.
 Taito ja itseluottamus kehittyivät roimasti, mutta paljon, isolla peellä, on vielä opeteltavaa.
 Toisaalta ihan sama. Tärkeintä on ollut hauskanpito ja kunnon kohotus ja siinä onnistuin.
 Useampaan tapahtumaan olen päässyt mukaan ja siinä helpoimmassa luokassa kompuroinut.
 Ylemmissä luokissa ja miksei alemmissakin, on todella lahjakkaita sällejä. Tulevaisuus on joskin useimmilla takanapäin, kun porukan partojen väriä katsoo.
 Harmaata on, kuin arvuutellulla jukkavirtasella. Heko !

  Tänään Seutulassa oli kolmisenkymmentä kuskia ja muuan maailmanmestarikin jaksoilla näkyili.  Ykä Vesterinen. Kiitokset tätä kautta tapahtuman järjestäjille ja maanomistajille.
 Liukasta oli ja ratamestari oli loihtinut erittäin haastavat, mutta ajettavat ja palkitsevat jaksot.

 Ei se täysin turhaa hommaa ole, kun näinkin iso joukko sitä pakkas-aamuna lähtee harrastamaan.
 Suosittelen.

 Jammu jonka keväällä hankin oli raakile ja riekale, mutta kyllä se kauden mittaan parani, kun osia hankki, vikoja korjaili ja asetuksia muutti mieleisekseen. Nyt se tuntuu jo omalta.
 Paljon on vielä tehtävää ja kunhan tallin nostopöydillä tilaa vapautuu, niin jotain on tehtävä.
 Koneessa pari hitsattavaa korvaketta, rungon muutostyö iskareiden kiinnikkeiden suhteen.
 Rungon ja palikoiden hiekkapuhallus ja maalaus. Loppuja osia fiksaillen ja siistien ja jos sopeva mäntä löytyy, niin kalkatus pois porauksella ja osien uusimisella.
 Jammuja näkyi muutamia, mutta päämerkki on ehdottomasti Honda ja TLR 200.
 BSA;t ja TRUMPAT pre 65 luokassa. Muita merkkejä sitten yksitellen, tai harvakseltaan.
 Törmän Martti onneksi näytti Hyvinkäällä Kawaansa, joka piristävä poikkeus.

 Hyvä kausi kaikenkaikkiaan ! Mukavaa, samanhenkistä porukkaa ajomestoilla ja ennenkaikkea itsensä haastamista. Fysiikka on parantunut, mikä olikin itselläni se päätarkoitus, vaikkakin kävely on just nyt rankan päivän jäljiltä vaikeaa. Nivelet ja lihaksisto kipeät, mutta päässä on valoisaa, ei valopäistä kuitenkaan.
 Kivuliaat krampit sormissa onneksi jäivät tulematta, vaikka päivänmittaan niitä pelkäsin.
 Näitä varten olen onneksi löytänyt lääkkeen, joka viiveellä auttaa. Sirdalud. Nyt ei tarvi.
 Viikolla vettä ja suolakurkkua saavillinen ja banaaneja, sekä magnesiumia täsmähoitoon.
 Auttaa kellä auttaa, mutta joka sormikrampeista kärsii, tietää, että kannattaa ainakin yrittää.
 
Etelän reissulta tuodusta single malt botelista otan kohdakkoin hörpyn (kaksi) ja naatiskelen olosta.
 Sauna on jo takana ja hirvaksesta muokatut jauhelihapihvit aurajuustoperunoilla tukevasti vatsassa.
 Saatto siinä mennä joku punkkulasillinenkin.
 Harrastuksen jälkeinen elämä voittaa....

 Jos olet harkinnut tällaisen harrastepyörän hankintaa, niin toteuta unelmasi, kun se vielä on mahdollista itsesi kanssa, tai jos sellainen tallissa lojuu, niin mukaan vaan rohkeesti.
 Uudet tulokkaat otetaan hyvin vastaan, sen tiedän nyt kesän kokemuksella.

ps. muuan palstalainen kävi tuossa ovella neuvoa kysymässä, jota en oikein osannut antaa, enkä palelevana oikein innostunut koko jutusta siinä hetkessä. Olen pahoillani ”ynseydestä”.
 Nuutisen Taitolle ohjasin.    Anteex ….

[Eero Nikkanen]

Ja niinhän siinä kävi, että myös Jorviin tuli lähdettyä, epäilyksestä huolimatta.

 Aamu-usvassa hieman nihkeä olo, eikä fiilistä löytynyt, mutta lähdettyä tuli.
”Tärkeintä on lähteminen”, sanovat vielä viisaammat, eikä niiden suhteutettuna lähtökohtaan tarvitse mitään älyköitä olla. Pöh.
 Tussubystä kehä 3 päähän ja siitä kohti ”Ericsonin liittymää”, jota ei koskaan löydetty.
 Navigaattorikin oli rouvan kännykässä, mutta ilmeisen lukuvirheen tapahduttua sen neuvoihin herättiin vasta Degerbyn kirkolla, jossa ”se” kehoitti palaamaan takaisin ja matkaa 22 km.
 Kiirekin siinä tuli, kun oltiin hieman myöhässä jo lähtiessä.

 Paikka löytyi ja kerittiin ajoissa. Kvisin kartano ja takametsä kallioineen, jonne loihdittu varsin viekoittelevia jaksoja.  Päivän mittaan pisteitä ropisi, josta syystä haukuin pyörän, ajokaverit, sekä kelin ja ratamestarin. Vaimo tuota hieman ihmetteli ja mainitsi vaihtoehdon, että kuskissakin saattaa se vika olla. Katsoin peiliin ja totesin, että ei kai sentään....

 Todellisuudessa paikka on makea, juuri kuin classicciin tehty !
 Kiitokset vielä kartanon omistajille, että saatiin tulla.
 Porukkaa oli ihan mukavasti ja pistehajonta kuskeilla loogista, joka kertoo hyvin suunnitelluista ja toteutetuista jaksoista. Kiitokset myös talkooporukalle, kokoonkutsujalle ja mukaville ajokavereille.
 Oma ajokin kulki lähes moitteetta, yhtä reittipummia lukuunottamatta.
 Jokunen piste pitää tulla, muuten on väärässä luokassa.

 Sunnuntain yö ja herääminen olikin tuskalliset, vaikkei kaatumista tapahtunut.
 Vasemman lonkan ”ronkka” kiusasi. Käytännössä särkee kipulääkkeistä huolimatta ja varomaton askel, kierto-, tai sivuttaisliike tiputtaa jalan alta ja vihlaisee vedet silmiin.
 Nyt jo helpottaa, mutta jäi koiran lenkitys tekemättä.... Ehkä huomenna.

 Ens keväänä sitten toivottavasti uudestaan, sen verran hauskaa tuo on ollut.

 Mukaan vaan, jos kalustoa löytyy !

[Eero Nikkanen]

 Tallissa on oudosti kalusto lisääntynyt. 

 Parempi se on olla -moottoripyörähullu-, kuin ihan tavallinen yleishullu. 

[Martti Törmä]

Onpas Pro meininkiä,ei taida ens kesänä pärjätä omatekoisella pyörällä.

[Eero Nikkanen]

”Onpas Pro meininkiä,ei taida ens kesänä pärjätä omatekoisella pyörällä.”

 Elähän Martti. Kyllä noi on ihan niitä perinteisiä ”mulkunjatkeita” ja oman egon pönkittäjiä, joilla ei ajotaidon, tai menestyksen kannalta ole mitään merkitystä.
 Suurin merkitys suorituksen kannalta heiluu siinä lipan ja jalkatappien välissä.
 Noilta osin vaimo lupas ens joulun lahjaks muutaman session jonkun terapeutin luokse.
 Saa nähdä auttaako kallon kutistus nöyryyteen ja vaatimattomuuteen.
 Voi sitten lakata sitä kuuta kurkottelemasta ja tyytyä vallan näihin keinovaloihin...

 Ei toi kyllä ihan tallintäytteeks tullu, kyllä sille pitäs kuskikin löytyä ihan omasta takaa, ainakin joihinkin tapahtumiin.  Toisaalta sitten sain kättä pidempää ajokokemusten jakoon.
 Varsin usein olen osannut olla hiljaa keskusteltaessa moottoriurheilun mielekkyydestä ja vaikeustasosta. Yleinen mielipide kun on, että se voittaa kuka eniten vääntää kaasua.
 Nyt voi reilusti tarjota mielipiteitä muuttavaa ajokokemusta.

 Tusinapyöriähän nuo on, kun vertaa hyvin itsetehtyyn laitteseen, kuten Kawaan, joka ainakin Hyvinkäällä sai ansaitsemaansa huomiota.

[Eero Nikkanen]

  Pian 14ooo lukukertaa, mutta kirjoituspuolella on hiljaista. 

 Ei se mitään, koitetaan korjata tilannetta. 

 Tänään Inter-Nordic osakilpailu, öh. osa-tapahtuma Tervakoskella ja varsin haastavissa olosuhteissa. Oma ryhmäni mm. kyykkäs kuusen alla raekuuron ajan.
 Maa ja erityisesti paljon ajetut juurakot ja kivikot liukkaita, etenkin kaltaiselleni nuukailijalle, joka ajaa vanhoilla kovilla renkailla.
 Sama se on kalastuksessakin. Tylsät koukut ja reikäiset verkot mulla on ja ajatuksena se, että ihminen on niiin ylivertainen otus, että saakoot tasoitusta.
 Trialissa ei tarvis tasotusta antaa, kun ajavat mokomat muutenkin paremmin. 

 12 hienoa jaksoa, joissa muutama oikeesti vaikea. Oli sitten pari helppoakin, mutta niin kuuluu myös olla.
 Ekalla rundilla kolme huonoa suoritusta, joista ansaitut 6 virhepistettä.
 Rundin jälkeen olin märkä ja väsynyt, kierros kesti kuitenkin n. 3 h, eikä oikein huilia saanut siirtymilläkään.
 Kaikille se oli sama, mutta minulta loppui kunto ja ajattelin olla lähtemättä kipeää kinumaan väsyneenä vaikealle reitille.
 Huomenna pitää vielä jaksaa Vuohimäen rinteitä poitsun psyykkarina.

 Kiitokset Murtolan Esalle ja muulle järjestelykoneistolle. Kivaa oli ja haastavaa. 

ps. kisat jatkuu huomenna 26 pv klo 10.oo, joten jos kiinnostaa, niin eikun paikanpäälle.

 Kuvassa rautavaari Lasse Jahn 79 v, sekä se kuuluisa, kauan kateissa ollut "välikäsi".

Annen loistava kuvakavalkadi löytyy täältä.

[Eero Nikkanen]

Hellepäivä classicin merkeissä Vuohimäessä Kirkkonummella 8.6.
 Mukavia jaksoja, mukavan porukan kanssa ja keli suosi, joskin enemmän rantaleijonia, kuin kallioilla tasapainoilevia, osittain huonojalkaisiakin ukkoja.  Nuoremmat kyllä jakso.
 Kiirettä ei ollut, eivätkä siirtymät vaikeita, joten ei ottanut ihan niin koville kuin alussa pelkäsin.
 Kolme päivää tuli viisaasti tankattua, ihan puhdasta vettä, joten sekin onnistui.
 Johonkin hukkasin päivän mittaan 3 kg painostani, mutta voin sanoa; varaa on.
 Jammu toimi ja totteli kuskiaan ihan kiitettävästi, eikä kuskikaan ihan katastrofaalisesti ajanut.
 Poitsukin oli mukana ja osoitti jälleen, että osaa ajaa laitteella kuin laitteella. Hyvä !

 Petteri organiseeras homman hienosti pakettiin vanhalla rutiinilla ja Lasse, Tusse ja Hanski olivat loihtineet kolmeen luokkaan haastavat, palkitsevat jaksot, jotka pääosin kunniallisesti selvitettiin.
 Vuohimäki on hieno ajopaikka, etenkin kuivalla kelillä.

 Uusia tulokkaitakin oli pari, joten homma elää ja voi hyvin. Welcome !

 Kiitokset mun puolelta kaikille jotka edesauttoi tapahtuman järjestelyä, kiitokset lehdistön edustajalle P.T Rapakivelle ja kioskin hengettärelle, sekä tytöille kameroineen metsikössä.
 Myös katsoja ”Pulla” on oikeutettu saamaan kunniamaininnan paikalla olosta ja kannustuksesta.
 Anteeksi lempinimen käyttö jos se on loukkaava, oikeaa nimeä en tiedä. Olipa kanervikossa toinenkin turisti, ihan ulkomaita myöden, kun Saksa ja Englanti olivat kuulemani puhekielet ja koitinpa itsekin hieman tankeroida ystävällis sävyisesti. Smooltoolk junouu.
 ps. NE.kuvia odotellessa.

 Lisäksi onnittelut MR. Trialille; LASSE JAHNnille syntymäpäivän johdosta.
 Kunnioitettavat lukemat mittarissa ja meno on kepeämpää kuin monella paljonkin nuoremmalla.
 Kaltaisiasi esikuvia tarvitaan.  Olen positiivisessa mielessä kateellinen. Respect !

 Rohkaisen vielä kaikkia lajiin sopivan laitteen haltijoita lähtemään mukaan koettelemaan taitojaan.
 Helpohko aloitusluokka löytyy, porukka neuvoo ja kannustaa ja yleensä kaikilla on mukavaa.
 Lisää tietoa classictrialin sivuilta, jonka osoite tästä topicista aiemmista löytyy.


 Lisätty Annen kuvat. Kiitos. 

[Kymäläinen_Paavo]

Hyvin Eero olet classic-trialin sisäistänyt. Keräsit vain1 (yhden) pisteen kahdelta kierrokselta. Näytti kuitenkin noin yleisesti  ottaen olevan aika hikistä hommaa.
http://kymalainen.net/sm_lokakuu_2/manitzer/cup_3x/classic/IMG_3122.html

[Jaakko Latvanen]

Tarkotitko Paavo että niiko Ievanpolokan tahissa menivät; "peä oli märkänä jokkaisella, ja ihmiset onnea toevotti..."?
jv

[Eero Nikkanen]

 Piste tuli ihan vahingossa, mutta yritän enskerralla välttää. Anteeks.   
 Rataryhmä oli viisaasti ajatellut, kun mukana oli 2 ensikertalaista, ettei vallan heti pelästytetä poikia pois liian vaikeilla C-jaksoilla.
 Hyvin ajoivat molemmat ja uskon ettei kammoa jäänyt, päin vastoin. Heidät vielä nähdään, etenkin kun sopeutuivat porukkaan hyvin ja hauskaa oli.
 Hessu ja Eki taas "jäivät taakse", kun sekä eksyivät reitiltä  , että stumppauttivat ilmeisesti kuumasta johtuen vanhoja nelariratsujaan. Hyvin ajoivat myös.

 Vaan tuon se tekee, kun sydänvikainen diabeetikko, risoilla polvilla ja lonkilla, sekä ennen kaikkea yli 30 huitelevalla BMI;llä yrittää suoriutua.
 Vaikka siltä näytti, niin ei ollut kohdallani yhtä rankka, kuin edellinen Tervakosken häppeningi, jonka jätin 6;n virheen ja ekan kiekan jälkeen kesken.
 Se on se "päivän kunto" joka ratkaisee. Tervakoski oli edellinen ajo- ja kuntoharjoituskin.      Olen porukan huonokuntoisin kusk.. eikun potilas. 

 Jotain tarttis teherä…
 Ehkä mä hommaan aurinkotuolin ja putsaan kameran linssin ja tuun siihen Paavon viereen törisemään mukavia.  Ei se pöllömpää sekään ole. 
 Sinusta poiketen otan kyllä mukaan myös sixpäkin lonkeroa ja tarjoan myös yhden, jos kelpaa....

[Kymäläinen_Paavo]

Jos et kerro kenellekään, niin oli mulla muutama lonkero mukana, mutta johtuen kuljetusongelmista (Aila oli Pennin koiranäyttelyssä) join vain yhden. Mutta hyvä ajatus tuo sixpack ja tuolit hienon toiminnan katselussa.

[Eero Nikkanen]

 7.7 Askola city / atv-puisto.
 Ensittäinkin kiitokset tapahtuman toteuttamisesta kaikille asian osaisille.
 Erityiskiitos Annelle loistavista otoksista: löytyy täältä
 Paavolta pitänee pyytää anteeksi kun en vieläkään osaa pitää jalkojani tapeilla.    1 vp.  Pitää olla todella tyytyväinen tuohon, koska edes C;n reitti ei ollut helppo.  Yritän Hyvinkäällä B,ssä ja palaan sitten pää painuksissa ja häntä koipien välissä takaisin helpompaan.

 Porukkaa oli hyvin paikalla. 34 kuskia
 Keli suosi ja reitti oli mukavan ajettava. Tie siirtymällä taisin ensikertaa ajaa jammulla kutosvaihteella.  Tuli ihan vanhat enska-ajat mieleen ja siitä kai seurasi se, että kävin Rantasalmelta hakemassa uudenkarhean kotarin -81 mallin piikin rakennettavaksi.    Kaikkea se hulluus teettää....

   …

 Jatkuu.   Jäi hieman kaivelemaan tapahtuma muistaakseni 4;llä jaksolla, jossa Jyrki ryhmän viimeisenä lähti ajamaan pätkää läpi.
 Porukkaa oli parikin ryhmällistä paikalla, joista kukaan ei reagoinut Jyrkin viipymiseen alarinteessä, jonne hän omien sanojensa mukaan oli tehnyt näyttävän sukelluksen ja saanut vielä montesan mukaansa. Ainoan kaverinsa sillä hetkellä.  Onneksi ei sattunut pahemmin.
 
Anteeksi pitää pyytää itseni ja muiden puolesta, jotka eivät sen vertaa seuranneet kaverin ajoa ja tapahtunutta muksahdusta.     Oikein nolottaa. 
 Tällainen ei saa toistua ja ainakin omalta kohdaltani lupaan vastedes olla kaverin ajamisesta kiinnostunut ja ennenkaikkea turvallisesta selviytymisestä paikasta kuin paikasta. Uskon että muut paikalla olijat yhtyvät ajatukseeni.
  Sorry Jyrki !  "Ketään ei kiinnostanut", kuten sanoit maalissa hieman allapäin.   Parannamme tapamme !

[Eero Nikkanen]

 Vinkkinä vaan, että tossa myyntiosion linkeissä on kiinnostava laite.
Löytyy suoraan tästä.